Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) talousarvioehdotus vuodelle 2020 budjettiesityksen loppusumma on 57 miljardia euroa, mikä on noin 1,5 miljardia euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.
Ehdotuksen mukaan budjetin alijäämä kasvaisi 2,3 miljardiin euroon, mikä on 0,5 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle kesän lisätalousarviossa arvioitu alijäämä.
Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole vielä mukana hallitusohjelmassa esitettyjä niin sanottuja tulevaisuusinvestointeja, eikä niiden vaikutusta määrärahoihin ja budjetin tasapainoon ei ole huomioitu. Niitä käsitellään vasta budjettiriihessä syyskuussa kansliapäällikkö Martti Hetemäen selvityksen pohjalta.
Valtion nettolainanoton ja velanhallintamenojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 39 prosenttia 2,29 miljardiin euroon. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan kuitenkin laskevan 17 prosenttia 0,97 miljardiin euroon.
Kaikki on talouskasvun varassa
Valtiontalouden tuloiksi arvioidaan Lintilän ehdotuksessa 54,8 miljardia euroa, mistä 47,1 miljardia euroa olisi verotuloja. Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 2,4 prosenttia eli noin yhdellä miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeriön ehdotuksesta voi päätellä, että Suomen talouden odotetaan kasvavan vielä ensi vuonnakin hulppeasti. Esimerkiksi työttömyysturvamenojen arvioidaan laskevan ensi vuonna 7 prosenttia 2,2 miljardiin euroon.
Tulo- ja varallisuusverojen uskotaan kasvavan 5 prosenttia 15,86 miljardiin euroon. Liikevaihdon perusteella kannettavien verojen ja maksujen arvellaan kasvavan 2 prosenttia 20,24 miljardiin euroon. Valmisteverotulojen odotetaan nousevan 2 prosenttia 7,65 miljardiin euroon.
Valtiovarainministeriö kuitenkin totesi viime keskiviikkona, että talousarvioesitystä ja julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan tilanteessa, jossa Suomen talouskasvu on jäämässä viime vuosia hitaammaksi. Kesäkuussa ministeriö arvioi investointien ja viennin kasvun uhkaavan hidastua, ja työllisyyden kohenevan aiempaa hitaammin.
Meno- ja veropäätösten tavoitteena on ministeriön mukaan julkisen talouden tasapaino vuonna 2023 normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa.
Määrärahoissa muutoksia eri hallinnonalueilla
Sosiaali- terveysministeriön hallinnonalalle on valtiovarainministeriön ehdotuksessa luvattu 14,77 miljardia eroa, missä on laskua 2 prosenttia tämän vuoden varsinaisesta talousarviosta.
Ministeriön muun muassa arvioi, että työttömyysturvamenot laskevat ensi vuonna 7 prosenttia 2,2 miljardiin, ja valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista laskee 18 prosenttia 1,98 miljardiin euroon. Toisaalta valtion eläkemeno-osuuksien odotetaan kasvavan 7 prosenttia lähes 5 miljardiin euroon.
Työ- ja elinkeinoministeriön määrärahat kasvaisivat ehdotuksen mukaan 8 prosenttia 2,7 miljardiin euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle olisi luvassa 6,5 miljardia euroa, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotetaan 18 prosentin lisäystä 3,39 miljardiin euroon
Maa- ja metsätalousministeriön määräraha supistuisi 5 prosenttia 2,48 miljardiin, kun taas puolustusministeriön kasvaisi yhden prosentin 3,16 miljardiin ja ympäristöministeriön 2 prosenttia 0,2 miljardiin euroon.
Sisäministeriön hallinnonalan määrärahat pysyisivät lähestulkoon ennallaan 1,49 miljardissa eurossa, mutta oikeusministeriön määrärahat supistuisivat 4 prosenttia 0,9 miljardiin euroon.
Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 17.−18. syyskuuta. Ennen tätä käydään vielä valtionvarainministeriön ja muiden ministeriöiden välillä neuvottelut, jossa ratkotaan mahdolliset erimielisyydet määrärahojen mitoituksesta.