Hallitus ehdottaa budjettiesityksessään 35 miljoonan euron määrärahaa niille, jotka luopuvat öljylämmityksestä. Tukea saavat pientalojen asukkaat, kunnat, seurakunnat ja yhdistykset.
Tätä lämmitystapamuutosta varten korotetaan kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon. Korvausprosentti korotetaan 40:stä 60:een. Muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027. Korvausta ei kuitenkaan makseta, jos on saanut muuta avustusta vastaavaan työhön, hallitus toteaa.
Hallituksen mukaan öljylämmityksestä on tarkoitus luopua 2030-luvun alkuun mennessä. Valtion ja kuntien kiinteistöissä siitä luovutaan jo 2024 mennessä, hallitus linjaa. Kunnat saavat tätä varten korotettua tukea.
Myös sähköauton ostamista harkitseville hallitus tarjoaa hyviä uutisia. Täyssähköautot vapautetaan autoverosta lokakuun alusta lähtien. Tosin vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan, mutta ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja.
Sähköautojen latausverkostoon hallitus ehdottaa 23,3:a miljoonaa euroa. Samasta summasta maksetaan myös kaasutankkausverkoston rakentamisen kuluja. EU:n elpymisrahastosta tähän tarkoitukseen käytetään 13,3 miljoonaa euroa.
Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen hallitus käyttäisi neljä miljoonaa euroa. Tuen sisältöä ei toistaiseksi ole eritelty. Joukkoliikenteen tukemiseen käytetään noin 41 miljoonaa euroa.
Nämä kaikki ovat osa hallituksen vihreää siirtymää. Siihen kuuluu myös ehdotus, jonka mukaan kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit, lämpöpumput ja sähkökattilat siirretään alempaan sähköveroluokkaan II. Veronalennus koskee myös geotermisten lämpölaitosten kiertovesipumppuja. Muutokset tulevat voimaan ensi vuoden alussa, jos EU hyväksyy ne.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimeenpanoon hallitus käyttäisi 75 miljoonaa euroa ensi vuonna. Rahaa käytettäisiin sähköisen raskaan liikenteen kehittämiseen sekä vähäpäästöisten autojen hankintatukiin. Jos kaikki tiekartan toimet toteutetaan, liikenteen päästöt puolittuvat vuoteen 2030 mennessä.
Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että hiilidioksidia sidotaan ilmakehästä yhtä paljon kuin sitä pääsee sinne. Hiilineutraalisuuden edellyttämät päästövähennykset tehdään päästökauppasektorilla ilmasto- ja energiastrategian ja taakanjakosektorilla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman puitteissa. Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa maatalous ja liikenne, joiden päästövähennyksistä hallituspuolueet kiistelivät ennen budjettiriihtä.