Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan ensi vuoden talousarvioesityksen käsittely on sujunut eduskunnassa ”näinä poliittisen myllerryksen aikoina” määräajassa ja isommitta ongelmitta.
– Merkittävää on se, että tämän syksyn aikana talouden näkymät ovat jonkin verran parantuneet siitä, mitä ehdotusta esiteltäessä näytti tulevan, Johannes Koskinen sanoi esitellessään valtiovarainvaliokunnan mietintöä eduskunnan täysistunnossa tänään tiistaina.
Talousarvioesityksen aikana talouden ennustettiin kasvavan 1,5 prosenttia tänä vuonna, josta sen arvioitiin hidastuvan yhteen prosenttiin ensi vuonna.
– Pari viikkoa sitten julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella talouskasvu on ollut kuitenkin ennustettua myönteisempää, sillä bruttokansantuote kasvoi heinä-syyskuussa 2,2 prosenttia vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen verrattuna ja myös vienti kasvoi yli viisi prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
Valtiovarainministeriön uusi talousennuste julkistetaan vasta huomenna, mitä Koskinen valitteli.
– Se olisi ollut hyvää sytykettä tähän keskusteluun.
”Suomi edelleen vähävelkaisimpien euromaiden joukossa”
Talousarvioesityksessä arvioidaan työllisten määrän kasvavan ja työllisyysasteen nousevan 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä.
– Lokakuussa tänä vuonna työllisyysaste oli jo 72,7 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia.
Talousarvioesityksessä ensi vuoden valtion määrärahaksi esitettiin 57,7 miljardia euroa, mikä on 2,1 miljardia enemmän kuin viime vuoden varsinaisessa talousarviossa.
– Menotasoa nostavat erityisesti hallitusohjelman pysyvät menolisäykset sekä määräaikaiset tulevaisuusinvestoinnit.
Myös ikäsidonnaisten valtionmenojen kasvu, täysimääräiset indeksikorotukset ja veroperustemuutosten vaikutusten kompensointi kunnille näkyvät menojen nousuna.
– Toisaalta hyvä työllisyystilanne alentaa työttömyysturvamenoja ja myöskään korkomenot eivät kasva vaan pikemminkin vähenevät.
Verokertymän arvioidaan kasvavan 2,7 prosenttia ensi vuonna. Talousarvioesitys jää noin 2,2 miljardia alijäämäiseksi, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.
– Suomi edelleen on vähävelkaisimpien eurotalouksien joukossa.
Tulevaisuusinvestoinnin ”uudentyyppinen mekanismi”
Valtiovarainvaliokunta korostaa kuitenkin toimenpiteitä, joilla talous saadaan tasapainoon viimeistään vuonna 2023.
– Tämä edellyttää ennen kaikkea työllisyysasteen nostamista vähintään 75 prosenttiin. Lisäksi on jatkettava rakenteellisten uudistusten toimeenpanoa ja parannettava talouden kasvuedellyksiä vauhdittamalla osaamista ja innovaatiota luovia investointeja.
Koskisen mukaan vaalikauden aikana toteutettavat kertaluonteiset kolmen miljardin euron niin kutsutut tulevaisuusinvestoinnit ovat ”uudentyyppinen mekanismi”. Ne rahoitetaan valtion omaisuustuloilla.
– Valiokunta pitää näitä panostuksia perusteltuina ja korostaa, että ne antavat mahdollisuuden investointeihin, jotka lisäävät talouden potentiaalia tai edistävät merkittävien yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista.
Merkittävimmät kertaluonteiset menolisäykset kohdistuvat ammatilliseen opetukseen, perusopetuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen, luonnonhaittakorvauksiin sekä Business Finlandin avustuksiin yritysvetoista tutkimus-, kehitys ja investointipakettia varten.
Valiokunnan mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen Suomessa vuoteen 2035 mennessä edellyttää mittavia muutoksia kulutus- ja liikkumistapatottumuksiin.
Kuntatalouden tilanne näyttää huonolta
Kuntatalouden tilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna ja myös kuluva vuosi näyttää huonolta. Syynä on Koskisen mukaan valtionosuuksien leikkaaminen ja kuntien menojen odotettua nopeampi kasvu alkuvuonna sekä verotulojen ennakoitua vaimeampaa.
– Kuntien menoja ovat kasvattaneet erityisesti sote-menot, kun taas kuntien tuloverokertymä on jäämässä kuluvana vuonna noin 900 miljoonaa euroa alhaisemmaksi kuin keväällä arvioitiin.
Valiokunta huomauttaa, että hallitusohjelman mukaan julkinen talous on normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa tasapainossa vuonna 2023.
– Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös kuntatalouden tilanteen kohenemista, Koskinen sanoi.
Valtiovarainvaliokunta on lisännyt talousarvion menoja 40 miljoonalla eurolla, joka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen sekä ulkoilu- ja luontomatkailun edistämiseen.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö sisältää kahdeksan pontta ja oppositiolta kolmen vastalausetta.