Tilastokeskuksen mukaan bruttokansantuotteen volyymi nousi 3,5 prosenttia viime vuonna ja ylitti ensi kerran asukasta kohti finanssikriisiä edeltäneen tason.
Suomelta kesti poikkeuksellisen pitkään, että finanssikriisiä edeltävä taso saavutettiin. Osaltaan tätä selittää finanssikriisin jälkeen seurannut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvonlisäyksen lasku. Osin asiaa selittää väestön vanheneminen. Työikäisten määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa kuin kokonaisväkiluku.
Ennen finanssikriisiä Suomen talouskasvu oli viennin varassa. Viimevuosina kasvun veturina on ollut yksityinen kulutus. Kasvua on kyllä nähty 2010-luvalla erityisesti palveluviennissä, mutta esimerkiksi Ruotsissa palveluviennin kasvu on ollut nopeampaa.
Suomen vientiin 2010-luvulla osaltaan vaikutti myös Venäjän kaupan pudotus vuosina 2014-2015. Ennen vuotta 2014 Venäjän viennin osuus tavaroiden ja palveluiden ulkomaankaupan kokonaisviennistä. lähenteli kymmentä prosenttia, kun sen jälkeen osuus on laskenut noin viiden prosentin tasolle.
Yksityinen kulutus kasvussa
Vuonna 2021 yksityinen kulutus oli taas selvässä kasvussa koronavuoden 2020 kuopan jälkeen. Yksityisen kulutuksen taso nousi nyt selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronakriisiä.
Kotitalouksien säästämisaste palasi viime vuonna tavanomaiselle tasolle 1,2 prosenttiin. Yksityinen kulutus kasvoi, mutta toisaalta myös kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi työllisyyden noustessa selvästi.
Vielä vuonna 2020 kotitalouksien säästämisaste oli poikkeuksellisen korkea, kun yksityinen kulutus laski kotitalouksien käytettävissä olevaa tuloa enemmän.
Työllisten määrä on palautunut nopeasti koronakuopasta ja työllisten määrä oli viime vuonna aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla. Tämä on osaltaan tukenut kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja.
Rahoitustilinpidon ennakkotietojen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste nousi 136 prosenttiin vuonna 2021, kun se oli 133 prosenttia vuonna 2020.
Valtion alijäämä pieneni
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli viime vuonna 6,5 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 13,1 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen alijäämän supistumiseen vaikuttivat koronapandemiaan liittyvien menojen pienentyminen sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän kasvu. Vuonna 2021 alijäämä oli 2,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtionhallinnon alijäämä oli viime vuonna 8,1 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 13,1 miljardia euroa. Paikallishallinnon alijäämä kasvoi edellisvuodesta ja oli 844 miljoonaa euroa.
Työeläkelaitosten ylijäämä kasvoi jälleen huomattavasti osinkotulojen ja saatujen sosiaaliturvamaksujen kasvun myötä noin 2,2 miljardiin euroon. Myös muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema parani, ollen 216 miljoonaa euroa ylijäämäinen.