Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi laski viime vuonna 2,8 prosenttia.
Kotitalouksien saamat palkat ja palkkiot laskivat nimellisesti 0,4 prosenttia 92,8 miljardiin euroon. Edellisenä vuonna palkat ja palkkiot olivat 3,5 prosentin nousussa.
Saadut rahamääräiset sosiaalietuudet kasvoivat 5,4 prosenttia 47,6 miljardiin euroon. Tähän vaikutti erityisesti maksettujen työeläkkeiden 2,6 prosentin kasvu 29,4 miljardiin euroon sekä maksettujen työttömyysetuuksien 38 prosentin kasvu 5,0 miljardiin euroon.
Kotitalouksien säästö nousi 6,9 miljardiin euroon, kun se vuonna 2019 oli 1,0 miljardia euroa. Tähän vaikutti käytettävissä olevan tulon 0,5 prosentin kasvu 133,1 miljardiin euroon sekä kulutusmenojen 4,6 prosentin lasku 115,2 miljardiin euroon. Säästö kasvoi käytettävissä olevia tuloja nopeammin kulutusmenojen laskiessa selvästi.
Tämän seurauksena kotitalouksien säästämisaste kasvoi viime vuonna 5,7 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi 133 prosenttiin vuonna 2020, kun se oli 129 prosenttia vuonna 2019.
Julkisyhteisöjen alijäämä paisui
Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli 12,9 miljardia euroa alijäämäinen. Edellisenä vuonna alijäämä oli 2,4 miljardia euroa.
Julkisyhteisöjen alijäämää kasvattivat koronapandemiaan liittyvät menot sekä verotulojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymän pieneneminen, jonka suurimpina yksittäisinä tekijöinä olivat yhteisöverojen ja TyEl-maksujen supistuminen.
Viime vuonna alijäämä oli 5,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valtionhallinnon alijäämä oli 13,4 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 2,7 miljardia euroa. Paikallishallinto oli ennakkotietojen mukaan pitkästä aikaa ylijäämäinen, 175 miljoonaa euroa.
Valtionhallinto osallistui paikallishallinnon koronapandemiasta koituviin kustannuksiin ja paikallishallinnon alijäämä vaihtui ylijäämäiseksi valtionosuuksien kasvun myötä.