Verkkouutiset

Venäjän-tuntija Edward Lucas Helsingissä vuonna 2015. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Brittitutkija: Vladimir Putin haluaa tuhota Euroopan turvallisuuden perustan

Suomi ja Ruotsi ovat Edward Lucasin mukaan esimerkkejä reagoinnista Venäjän kasvavaan uhkaan.

Vladimir Putin vaatii, että Nato sitoutuu olemaan ottamatta uusia jäseniä ja rajoittamaan sotilaallista läsnäoloaan Venäjän rajojen läheisyydessä, sanoo brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Edward Lucas. Lisäksi Venäjän presidentti pyrkii hänen mukaansa pilkkomaan Ukrainan.

Käytännössä kyse on kylmän sodan jälkeen luodun eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin hylkäämisestä ja paluusta voimapolitiikan maailmaan, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Lucas toteaa.

– Ukraina on välitön kohde, sillä se on uhka – ei sotilaallinen, vaan poliittinen. Kun toinen suuri, ortodoksienemmistöinen entinen neuvostomaa voi kukoistaa vapaana, miksi venäläisten on kestettävä Putinin korruptoitunutta, mahtipontista ja pysähtynyttä sortohallintoa, hän kirjoittaa The Timesissa.

Lucas pitää selvänä, että 44 miljoonan asukkaan Ukrainan alistaminen ei Putinille riitä.

– Saatuaan meidät hyväksymään Venäjän vainoharhaisen maailmankuvan, hän voi hoidella myös muut, jotka häntä ärsyttävät. Hän voi vaatia muidenkin naapurimaiden demilitarisointia, kenties kaikkien sotaharjoitusten lopettamista tai Naton joukkojen vetämistä pois Puolasta ja Baltiasta, Lucas arvioi.

”Putinin uhkakuvat ovat hölynpölyä”

Venäjän muodostama uhka tiedostetaan Lucasin mukaan hyvin myös Pohjolassa.

– Suomen presidentti Sauli Niinistö korosti torstaina Naton roolia Euroopan vakautta edistävänä voimana ja painotti, että päätösvalta hänen maansa mahdollisesta jäsenyydestä ei kuulu Venäjälle. Vaikka Suomi on nimellisesti Naton ulkopuolella, se on tosiasiassa jo nyt paljon lähempänä Natoa kuin jotkin sen nykyisistä vitkuttelevista jäsenistä, Lucas sanoo.

Suomen tuntema huoli ja kasvavat puolustusmenot tuovat Lucasin mukaan esiin Putinin väitteiden keskeisen heikkouden.

– Nato ei laajentunut siksi, että sillä olisi ollut salainen suunnitelma Venäjän saartamiseksi tai nöyryyttämiseksi, vaan päinvastoin: Venäjän jatkuva kiusaaminen sai sen naapurit haluamaan puolustusliiton jäseniksi. Myös Ruotsi, joka 1990-luvulla ajoi alas puolustuksensa, lisää nyt puolustusmenojaan ja lujittaa siteitään Yhdysvaltoihin ja Britanniaan siksi, että Venäjä pelottelee sitä jatkuvasti, hän muistuttaa.

Itämeren alueella Nato on Lucasin mukaan jopa pelottavan pahasti alakynnessä suhteessa Venäjään, joten Putinin väitteet läntisen puolustusliiton muodostamasta uhasta ovat siltäkin osin silkkaa hölynpölyä.

– Joukoilla ei ole ilmapuolustusta eikä mainittavaa pitkän kantaman iskukykyä. Meiltä puuttuu aluetta koskeva meristrategia, ja sen komentorakenne muistuttaa lautasellista spagettia. On absurdia, että Venäjä pitää näitä vähäisiä joukkoja uhkana. Sitä on myös ajatus siitä, että Venäjä olisi saarrettu: vain yksi kuudestoistaosa Venäjän maarajasta rajoittuu Nato-maihin, hän toteaa.

Uusimmat
MAINOS