Telegraphin mukaan Suomen eduskuntavaalien tulos voi päättää Kreikan tulevaisuuden euromaana. Lehden uutisessa Suomea tituleerataan kaikkein tiukimmin Kreikkaan suhtautuvaksi eurokumppaniksi.
Esimerkkeinä listataan muun muassa valtiovarainministeriön vuodettu Kreikka-muistio, jossa muun muassa pyöritellään Kreikan eroa eurosta sekä Suomen Kreikalta saamat vakuudet, joita brittilehti kutsuu ”ennennäkemättömiksi”.
Tiukan Kreikka-linjan vetämisestä huolimatta Suomen oma talous on Telegraphin mukaan esimerkiksi Saksaan verrattuna kuitenkin ”pikemminkin vätys kuin eurooppalainen voimanpesä”.
Lehti muistuttaa Suomen ennustetun talouskasvun olevan tänä vuonna vain 0,8 prosentin luokkaa. Euromaista vain Italian ja Kyproksen ennusteet ovat kehnompia. Suomen talouden todetaankin olevan ”kreikkalaisen mittakaavan ahdingossa”.
”Kreikalle ei enää riitä sympatiaa etenkin, kun oma taloutemme on ahtaalla”, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich toteaa.
Jos uudesta Kreikan tukipaketista äänestettäisiin nyt, ei se saisi von Gerichin mukaan kansan tukea.
Telegraphin mukaan Suomen talous todistaa, etteivät kilpailukykyongelmat vaivaa vain eteläistä Eurooppaa. Suomen suurimmaksi vaikeudeksi tällä saralla todetaan tukahduttava palkkataso, joka on noussut 20 prosenttia samalla, kun etelän kriisimaat ovat pienentäneet työvoimakustannuksiaan.
Lisäksi työttömyys on noussut lähes yhdeksään prosenttiin ja valtion velka ja alijäämä ylittävät molemmat euroalueella asetetut rajat tänä vuonna.
Telegraphin mukaan Suomen väestö myös ikääntyy nopeimmin maailmassa. Taakse on jäänyt jopa Japani.
Lehden haastattelema Dublinin University College -yliopiston taloustieteen professori Karl Whelan kutsuukin Suomea ”mikrokosmokseksi monista tulevaisuuden taloushuolista Euroopassa”.
”Talouskasvun tulevaisuus Euroopassa vaikuttaa suomalaiselta”, Whelan toteaa.