Presidentti Vladimir Putinilla on brittiasiantuntija Ian Bondin mukaan taito uskotella läntisille johtajille, että Venäjän ja lännen väliset jännitteet johtuvat lännestä – eivät Venäjästä.
Länsivaltojen keskeisiä johtajia on hänen mukaansa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana tullut ja mennyt, mutta Kremlissä valtaa on käyttänyt käytännössä keskeytyksettä juuri Putin.
Britannian pääministeri Tony Blair pyrki aktiivisesti parantamaan maansa suhteita Venäjään, mutta tosiasiassa maiden välit vain viilenivät. Sama pätee Saksan liittokansleri Angela Merkeliin, jonka vuonna 2005 alkanut kausi maansa johdossa lähenee vähitellen loppuaan.
– Putin on harhautuksen mestari. Hän on vakuuttanut useat läntisistä kollegoistaan siitä, että huonot suhteet ovat heidän edeltäjiensä – tai muiden läntisten johtajien – syytä. Nämä laajensivat Natoa ja EU:ta, sekaantuivat Venäjän naapuruston asioihin (laajasti ymmärrettynä) eivätkä kunnioittaneet Venäjän näkemyksiä lännen Libya-intervention kaltaisissa kysymyksissä, Centre for European Reform -ajatushautomon johtajana toimiva pitkän linjan diplomaatti Bond sanoo.
– Hän kuitenkin sivuuttaa jännitteet, jotka Venäjä on aiheuttanut murhaamalla Aleksandr Litvinenkon Lontoossa 2006, hyökkäämällä Georgiaan 2008 ja Ukrainaan 2014 sekä loukkaamalla toistuvasti kansainvälisiä aserajoitussopimuksia, Bond toteaa.
Nyt länsi on hänen mukaansa vaarassa langeta jälleen kerran Putinin virittämään ansaan. Siihen viittaavat hänen mielestään muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Venäjää lepytellyt puheenvuoro Münchenin turvallisuuskonferenssissa sekä Ukrainan rauhan puolesta äskettäin julkaistu 12-kohtainen vetoomus, jonka allekirjoittajat näyttävät unohtaneen, että sotaa ei edes olisi, ellei Venäjä olisi vuonna 2014 hyökännyt suvereenin eurooppalaisen valtion alueelle.
Venäjää on rohjettava haastaa
Läntisten johtajien olisi Ian Bondin mukaan hallittava faktat nykyistä paremmin ja puututtava asiaan silloin, kun Venäjän viranomaiset ja media pyrkivät vääristelemään niitä.
– Putin sanoi juuri itse eräässä haastattelussa Ukrainasta: ”Puhuaksemme tästä päivästä ja huomisesta meidän on tunnettava historia”. Läntisten johtajien ja mielipidevaikuttajien ei kuitenkaan pitäisi langeta esittämään linjauksiaan sen version perusteella, jonka Putin menneisyydestä esittää, Bond sanoo.
Hän kehottaa myös vastaamaan Venäjän toimiin aina silloin, kun ne loukkaavat kansainvälisiä normeja.
– On houkuttelevaa pidätellä kritiikkiä sen pelossa, että suhteet huononevat entisestään, tai selittää itselleen, että länsi ei ole sen parempi, hän toteaa.
– Lännen Neuvostoliiton käyttäytymistä kohtaan esittämä julkinen kritiikki ei kuitenkaan estänyt molempia osapuolia liennyttämästä keskinäisiä jännitteitään 1970-luvulta alkaen. Kommunististen järjestelmien vastustajia myös rohkaisi tietoisuus siitä, että ulkomaailma seurasi sitä, mitä tapahtui, Bond muistuttaa.
Lännen on hänen mukaansa syytä pitää omat intressinsä aina visusti mielessä.
– Putin saa taidokkaasti läntiset johtajat näkemään hänen intressinsä oikeutetumpina kuin heidän omansa, hän varoittaa.