Teemu Häkkisen väitöstutkimuksen mukaan parlamentin rooli asevoimien lähettämisessä sotaan määräytyy poliittisten toimijoiden aktiivisuuden kautta sellaisissa tapauksissa, kun perustuslaillinen järjestelmä ei anna parlamentaariselle päätöksenteolle selkeää roolia.
– Parlamenttia on perinteisesti pidetty hallituksen toimia vasta jälkikäteen arvioivana ja hyväksyvänä päätöksentekoelimenä. Julkisen puheen kautta parlamentaarikot pystyvät kyseenalaistamaan tätä roolia, Häkkinen huomauttaa väitöstiedotteessaan.
– Siten he pystyvät asteittain muuttamaan vallitsevaa käytäntöä ja tuomaan sille laajempaa tukea erityisesti poliittisissa puolueissa, jotka ovat järjestelmän muuttamisen kannalta avainasemassa, hän jatkaa.
Mukaan päätöksentekoon jo hyvissä ajoin
Häkkisen mukaan parlamentaarisen roolin kehittyminen on jatkuva prosessi. Olemalla aktiivinen parlamentti voi olla keskeisessä osassa päätöksentekoa jo ennen asevoimien käyttöä ja näin muotoutumaan keskeiseksi auktoriteetiksi pelkän muodollisen hyväksymisen sijaan.
Parlamentin roolin määrittelyyn vaikuttavat myös konfliktin olosuhteet, parlamentaarisen järjestelmän ulottuvuudet, roolin historiallinen tausta, poliittisten puolueiden asema sekä kansainvälinen suhtautuminen kriisiin ja sen ratkaisuun.
Tutkimuksessa on tarkasteltu parlamentin roolia Falklandin (1982), Persianlahden (1990–91) ja Irakin (2002–03) sotaan lähtemistä koskevassa päätöksenteossa.
Häkkisen mukaan hänen tarkastelemallaan ajanjaksolla Britannian parlamentin perinteistä roolia on asteittain ryhdytty haastamaan.
– 1990-luvulta lähtien siihen on alettu liittää ajatus suorasta vaikuttamismahdollisuudesta, jossa keskeisenä ajatuksena on parlamentaarinen äänestys hallituksen politiikasta. Erityisesti vuosina 2002–03 käyty poliittinen keskustelu Irakista osoitti, että parlamentin asema on muuttunut 1980-luvulla näkyneestä parlamentin roolista, hän sanoo.
– Parlamentille, ennen kaikkea sen alahuoneelle, ei enää riittänyt hallituksen asettaminen vastuulliseksi toimistaan jälkikäteen, vaan parlamentin tuli saada keskustella ja äänestää aseiden käytöstä jo ennen aseellisen konfliktin alkamista, Häkkinen jatkaa.
FM Teemu Häkkisen väitöskirja The Royal Prerogative Redefined: Parliamentary Debate on the Role of the British Parliament in Large-scale Military Deployments, 1982–2003 tarkastetaan lauantaina 1. helmikuuta Jyväskylän yliopistossa.