– Alkanut viikko tuo ratkaisevia hetkiä brexit-prosessiin, kun brittiparlamentti äänestää useasta ehdotuksesta eron etenemiseksi. Riskinä on, että ei-äänet voittavat, äänestettiinpä mistä tahansa. Epävarmuus tulee kalliiksi myös suomalaisyrityksille, kirjoittaa Nordean analyytikko Sanna Kurronen Finanssimaailma-blogissa.
Britannian parlamentti äänestää tiistaina 12.3. toiseen kertaan Theresa Mayn hallituksen ja EU:n neuvottelemasta erosopimuksesta. Ensimmäisessä äänestyksessä tammikuussa parlamentti tyrmäsi sopimuksen.
– Vaikka mitään merkittävää muutosta ei sopimukseen näytä tulevan, sen kannatus on voinut eropäivän lähestyessä nousta parlamentissa. Ei kuitenkaan riittävästi, sillä todennäköisesti brittiparlamentti äänestää jälleen sopimusta vastaan, Kurronen arvioi.
– Siinä tapauksessa seuraavana päivänä 13.3. pääministeri May kysyy parlamentin kantaa eroon ilman erosopimusta. Ei-kanta voittaa sen äänestyksen kaikella todennäköisyydellä, sillä parlamentti on jo aiemmin ilmaissut haluttomuutensa eroon ilman erosopimusta.
Mikäli edellisistä ehdotuksista ei kumpikaan kelpaa, May ehdottaa Kurrosen mukaan lyhyttä lisäaikaa neuvotteluille. Siihenkin sisältyy paljon epävarmuutta.
– Vaikka todennäköisesti parlamentin enemmistö kannattaa lisäaikaa, parlamentissa voi tulla erilaisia ehdotuksia lisäajaksi, joista äänestetään. Mayn ajatus lyhyestä lisäajasta ei välttämättä kiinnosta enemmistöä, sillä työväenpuolue ajaa täysin erilaista erosopimusta tai uutta kansanäänestystä, joiden valmistelu vaatisi aikaa.
”Varauduttava pahimpaan”
Mikäli May kuitenkin onnistuu saamaan muutaman kuukauden lisäajan läpi parlamentissa, on Kurrosen mukaan aiheellista kysyä, mitä varten lisäaika on.
– Tämä on varmasti kysymys, joka kiinnostaa EU:ta, jonka yksimielinen hyväksyntä vaaditaan minkään lisäajan saamiseksi. Mikäli Mayllä ei ole mitään konkreettista uutta ehdotusta, joka voisi parissa kuukaudessa ratketa, lisäaika vaikuttaa turhalta.
Pari ylimääräistä kuukautta voidaan tietysti käyttää myös sopimuksettomaan eroon valmistautumiseen.
– Se voi nimittäin tapahtua, vaikka brittiparlamentti sitä ensi keskiviikon äänestyksessä vastustaisikin.
Mikäli mistään muusta ei päästä sopuun, Britannia eroaa EU:sta 29. maaliskuuta ilman erosopimusta.
– Vaikka sen riski on pieni, siihen täytyy valmistautua. Ja valmistautuminen on jo nyt tullut monille yrityksille kalliiksi etenkin Britanniassa, mutta myös suomalaisten yritysten on varauduttava pahimpaan.
Britannian kanssa kauppaa käyvien yritysten on varauduttava kolmansia maita koskeviin vero- ja tullauskäytäntöihin. Mahdolliset viiveet rajoilla on huomioitava, ja yritykset ainakin Britanniassa ovat kasvattaneet varastojaan. Punnan heikkenemiseen on syytä varautua.
– Nämä huolet koskevat lähes kaikkea tavarakauppaa. EU:n ulkopuolisena maana Britannia ei voi myöskään entiseen tapaan myydä palveluita EU:n alueella toimiville yrityksille kovimman eron toteutuessa.
Muun muassa pankit ovat jo siirtäneet joitain toimintojaan pois Britanniasta. Elintarvikkeisiin ja lääkkeisiin iskee rajaviiveiden lisäksi EU:n tiukat tuoteturvallisuussäännöt. Suomi ei ole merkittävä viejä näissä tuoteryhmissä, mutta Britanniasta tuodaan Suomeen paljon lääkkeitä.
– Talouden kannalta paras uutinen olisi erosopimuksen läpimeno. Se toisi kaivattua sopeutumisaikaa ainakin vuoden 2020 loppuun. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että edes tällä viikolla, vain reilut kaksi viikkoa ennen eropäivää, mitään varmuutta Britannian EU-eron etenemiseen ei saada.