Brexit-neuvotteluissa pitää varautua myös pahimpaan mahdolliseen, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.
– Meidän viestimme yrityksille on ollut se, että kaikkiin eri lopputulemiin pitää edelleen varautua. Pitää varautua pahimpaan mahdolliseen, mutta me toki toivomme parasta ja että kohtuullinen ratkaisu löydetään vaikeissa neuvotteluissa, Janica Ylikarjula sanoo Ylen Ykkösaamussa.
Britannian EU-kansanäänestyksestä on kulunut vajaa kaksi vuotta. Britannia jätti virallisen eroilmoituksensa 29. maaliskuuta 2017. EU:lla ja Isolla-Britannialla on kaksi vuotta aikaa sopia 29.3.2019 voimaan tulevan eron ehdoista. Tästä vajaa puoli vuotta olisi tarkoitus varata erosopimuksen viimeistelyyn ja hyväksymiseen. Tavoitteena on siis saada neuvottelut päätökseen lokakuussa 2018.
Ylikarjulan mukaan on huolestuttavaa, että EU ei vieläkään tiedä, mitä Britannia haluaa tulevalta suhteelta.
– Varsinaisia eroneuvotteluja on käyty yli vuoden verran ja edelleen siellä on muutama hankala kysymys, johon ei ole löydetty ratkaisua.
– Puhutaan Pohjois-Irlannista ja siitä, miten riidat ratkaistaan, jos niitä ilmenee.
Irlannissa ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvassa Pohjois-Irlannissa ollaan huolestuneita Brexitin tuomista mahdolllisista rajatarkastusmuutoksista. Pohjois-Irlannista tulisi siten EU:n ulkoraja. Nyt liikkuminen Pohjois-Irlannin ja Irlannin välillä on joustavaa, sillä rajamuodollisuuksia ei ole.
Samalla on käynnistetty keskustelut siitä, miten tämä uusi suhde Britannia EU-eron jälkeen järjestetään brittien ja EU:n välillä.
– Siinä kovasti odotellaan, että Britannia saisi rivinsä suoriksi ja sieltä tulisi konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä he toivovat.
EU:n Brexit-neuvotteluja vetävä Michel Barnier sanoi viime viikolla, että Britannian kanssa on löydetty yhteisymmärrys kolmessa neljäsosassa eroon liittyvistä kysymyksistä.
Tilannetta sekoittaa myös Britannian sisäministeri Amber Ruddin eroaminen tehtävästään.
Eron taustalla on kohu siirtolaisten karkotussuunnitelmista. Ruddin oli määrä käsitellä maanantaina parlamentissa niin sanottua Windrush-siirtolaiskysymystä. Ruddin eroon johti väite, ettei hänellä ollut tarkempaa tietoa karkotussuunnitelmista. Guardian-lehden julkaiseman muistion mukaan sisäministeriö oli kuitenkin suunnitellut ennalta 12 800 ihmisen karkottamista vuosien 2017–2018 aikana.
Eron seurauksena kovaa brexitiä kannattavien ministerien asema pääministeri Theresa Mayn hallituksessa vahvistuu.