[rev_slider alias=”brexit-skotlanti” mode=”header”][/rev_slider]Helmikuussa 2016 Britannian silloinen pääministeri David Cameron palasi Brysselistä mukanaan neuvottelutulos Britannian ja EU:n uudesta suhteesta. Cameronin tavoite oli jarruttaa maahanmuuttoa muualta EU:sta, mutta Brysselissä ei suostuttu siihen.
– Tulos paljasti minulle EU-johtajien epäonnistumisen. He eivät ymmärtäneet, että asiat ovat muuttuneet, sanoo Skotlannin parlamentin jäsen Gordon Lindhurst.
Neljä kuukautta myöhemmin britit päättivät Brexit-äänestyksessä erota EU:sta.
Lindhurst edustaa skottiparlamentissa Britannian konservatiivipuoluetta, siis samaa, jota pääministeri Theresa May edustaa Lontoossa. Lindhurst äänesti kansanäänestyksessä EU:ssa pysymisen puolesta, mutta teki sen pitkin hampain.
Hänen mielestään maahanmuuttajia muualta EU:sta tulee Britanniaan liikaa, koska saarivaltio on houkuttelevampi kohde kuin muut EU-maat.
– Tänne tullaan, koska kieli osataan valmiiksi.
Lindhurst puhui marraskuun puolivälissä Wilfried Martens Centren ja Ajatuspaja Toivon järjestämässä seminaarissa Edinburghissa.
Enemmistö skoteista äänesti samoin kuin Lindhurst, mutta kaikki eivät ole yhtä huolissaan ulkomaalaisista työntekijöistä yhtä paljon kuin hän.
– Työvoiman vapaa liikkuvuus ei ole puheenaihe Skotlannissa. Me toivotamme kaikki tervetulleeksi, vakuuttaa Edinburghin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen professori Drew Scott.
Juuri nyt Skotlanti on hankalassa jamassa. Kolme vuotta sitten Skotlannissa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. Enemmistö (55 prosenttia) kannatti pysymistä Britanniassa.
Itsenäisyysäänestyksiä on tavattu järjestää harvoin, korkeintaan kerran sukupolvessa. Skotlannilla on lisäksi hyvät oltavat: Skotlannin parlamentti perustettiin uudelleen vuonna 1999, ja se saa päättää itse esimerkiksi koulutuksesta, terveydenhoidosta ja isosta osasta verotusta.
Brexit-äänestys oli skoteille takaisku. Lähes kaksi kolmasosaa halusi jäädä EU:hun, mutta englantilaiset, joita on moninkertainen määrä skotteihin verrattuna, äänestivät toisin. Skotlannissa syntyi ajatus, että kun Britannia on eronnut EU:sta, Skotlanti äänestää itsenäisyydestä uudelleen, itsenäistyy ja liittyy takaisin EU:hun.
Brexit-äänestyksen jälkeen suunnitelma näyttikin saavan kansansuosiota, ja Skotlannin kansallispuolue, keskustavasemmistolaisen SNP:n puheenjohtaja Nicola Sturgeon alkoi puhua uuden itsenäisyysäänestyksen puolesta.
Pian into laantui. Sturgeon on, ainakin toistaiseksi, luopunut suunnitelmasta.
Syitä itsenäisyyden kannatuksen laskuun on monia. Vaikka EU-markkinat ovat Skotlannille tärkeät, Englannin markkinat ovat vielä tärkeämmät. Skotlannista viedään tavaroita ja palveluja Englantiin 50 miljardin punnan edestä ja muualle EU:hun 16 miljardin euron edestä.
”Moni ajattelee, että EU kohtelee Kataloniaa huonosti.”
Lisäksi skotit, vaikka haluavat pysyä EU:ssa, eivät halua valuutakseen euroa. Jos itsenäinen Skotlanti liittyisi unioniin, sen pitäisi sitoutua ottamaan käyttöön euro. Skotlanti voisi yrittää tehdä saman kuin Ruotsi – lupaa siirtyä euroon mutta ei siirry – mutta hankala valuuttakysymys olisi silti kuitenkin ratkaista.
Viime viikkoina mielikuva EU:sta on muuttunut, ja syynä ovat Katalonian tapahtumat. Moni skotlantilainen tukee Katalonian itsenäisyyshanketta, mikä ei ole ihme, ovathan alueet samankaltaisessa tilanteessa.
Valtapuolue SNP:n puheenjohtaja Sturgeon on kuitenkin ottanut varovasti kantaa katalaanien puolesta. Syy on se, että Sturgeon ei halua ärsyttää kanta-Espanjaa.
Jos Skotlanti päätyy joskus itsenäisenä valtiona hakemaan EU:n jäsenyyttä, se tarvitsee hyväksynnän Madridista. Mutta jos Skotlanti samalla tukee Katalonian ”kapinaliikettä”, Madrid torppaa skottien EU-jäsenyyden.
EU-johtajatkin ovat varoneet sanojaan Kataloniasta. Skotlantilaiset olisivat odottaneet, että EU tuomitsee ainakin väkivaltaisuudet selvin sanoin, toteaa Edinburghin yliopiston politiikan tutkija Anthony Salamone.
– EU:n maine on heikentynyt. Moni täällä ajattelee, että EU kohtelee Kataloniaa huonosti.
Salamone sanoo, että Brexit on sekoittanut valtapuolue SNP:n pasmat. Puolue ei tiedä, mitä sen pitäisi tavoitella.
Puolue vastustaa kovaa Brexitiä eli EU-eroa ilman kauppasopimusta, jota taas moni konservatiivi tavoittelee. Toisaalta SNP tekee samaan aikaan yhteistyötä konservatiivien kanssa varmistaakseen hyvän Brexit-sopimuksen.
SNP haluaa, että Skotlanti saa jäädä EU:n sisämarkkinoille ja tulliliittoon, vaikka muu Britannia irtaantuisikin. Puolue laskee, että Brexit vie Skotlannista 80 000 työpaikkaa.
SNP on hahmotellut, että Skotlanti liittyisi Brexitin jälkeen Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan.
– Se tarkoittaisi, että Skotlannin pitäisi saada oma EU-erosopimus. Se on hyvin epätodennäköistä. SNP tietää tämän, koska sillä ei ole Brexit-neuvotteluissa mitään roolia. Silti SNP pitää ideaa esillä, Salamone sanoo.