Moni bloggaaja kompastuu Keskuskauppakamarin mukaan piilomainontaan.
– Usein bloggaaja kertoo pyrkivänsä tekemään mahdollisimman uskottavaa sisältöä. Tällöin hän laatii blogijulkaisun toimituksellisen aineiston näköiseksi, vaikka blogijulkaisu olisi mainos. Viestin mainosluonne halutaan piilottaa, koska mainonta on tehokkaampaa silloin, kun kuluttaja ei tunnista mainosta mainokseksi. Bloggaajan ja mainostajan kannalta ongelmana kuitenkin on se, että piilomainonta on kiellettyä menettelyä, toteaa mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista tiedotteessa.
Kuluttajansuojalain piilomarkkinointikieltoa sovelletaan myös digitaalisessa ympäristössä. Lain säännöksen mukaan markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus ja se, kenen lukuun markkinointi toteutetaan. Saman sisältöinen säännös on myös Kansainvälisen kauppakamarin markkinointisäännöissä.
Mainonnan eettisen neuvosto on antanut lausuntoja blogeista, jotka ovat olleet mainoksia. Neuvoston mukaan erityisesti silloin, kun markkinointi muistuttaa toimituksellista sisältöä ja se julkaistaan sosiaalisen median alustalla, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kuluttaja tunnistaa julkaisun kaupalliseksi vaikuttamispyrkimykseksi.
– Mainonnan eettinen neuvosto on korostanut, että kuluttajan on voitava tunnistaa mainos mainokseksi heti yhdellä silmäyksellä, Paloranta kertoo.
Piilomainonnan vaaran voi Keskuskauppakamarin mukaan helpoiten torjua lisäämällä blogiin mainostunnisteen. Tunniste voi olla esimerkiksi sana mainos helposti havaittavalla paikalla. Jos bloggaaja on epävarma toteutustavastaan, hän voi pyytää ennakkolausuntoa mainonnan eettiseltä neuvostolta.
Keskuskauppakamari muistuttaa lisäksi, että yritys on vastuussa mainoksesta, vaikka bloggaaja on mainoksen toteuttaja.
– Piilomainonnasta koituva kielteinen julkisuus syö brändiä ja bloggaajan luotettavuutta kuluttajien keskuudessa, Paloranta lisää.