Black Friday-huijaukset yleistyvät – tästä tunnistat valeverkkokaupan

Huijaukset ovat entistä taitavammin tehtyjä.
Epäilyttävän halvat hinnat voivat olla merkki huijauksesta. PIXABAY/TEKOÄLYN LUOMA KUVA
Epäilyttävän halvat hinnat voivat olla merkki huijauksesta. PIXABAY/TEKOÄLYN LUOMA KUVA

Black Friday ja joulu ovat verkkorikollisille otollista aikaa, kun ihmiset tekevät tavallista enemmän ostoksia ja lähettävät lahjapaketteja läheisilleen. Sesongin aikana esimerkiksi valeverkkokaupat tai pakettihuijaukset voivat yleistyä.

Entuudestaan tuntemattoman verkkokaupan luotettavuutta kannattaa arvioida kokonaisuutena monelta kantilta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Tekoälyn kehityksen myötä tulemme näkemään entistä enemmän uskottavia valeverkkokauppoja, sillä sellaisen voi nykyään luoda ilman minkäänlaista koodausosaamista. Viitteitä huijauksesta voivat olla esimerkiksi puutteelliset yhteystiedot, epäilyttävän halvat hinnat, suppea maksutapavalikoima tai selkeiden toimitus- ja palautusehtojen puute. Tarkista myös, onko verkko-osoitteessa jotain tavallisuudesta poikkeavaa, kuten käytetty numeroa nolla o-kirjaimen tilalla, neuvoo Säästöpankkiryhmän digiturvallisuusyksikön päällikkö Mika Käyhkö tiedotteessa.

Joulun alla yleisissä pakettihuijauksissa uskotellaan vastaanottajalle, että hänelle on saapunut paketti tai muu lähetys. Viestissä oleva linkki vie huijaussivustolle, jossa uhria pyydetään antamaan verkkopankkitunnukset. Pankki tai muu luotettava toimija ei koskaan kysy pankkitunnuksia viestillä tai puhelimitse, eikä ohjaa linkin kautta kirjautumaan pankkitunnuksilla.

Kun keskustelu ja tietoisuus huijauksista on lisääntynyt, huijarit ovat kehittäneet uusia tapoja herättää uhrin luottamus ja saada hänet toimimaan kyseenalaistamatta huijarin ohjeita. Huijari saattaa varoitella kohdettaan yhdenlaisesta huijaustavasta samaan aikaan, kun häikäilemättä toteuttaa toisenlaista huijausta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Luottamuksen rakentamisen lisäksi huijari pyrkii näin harhauttamaan uhrin huomion johonkin siinä hetkessä epäolennaiseen vaaraan, jotta hän ei huomaisi käsillä olevaa varsinaista uhkaa. On tärkeää pitää mielessä, että varoittelu ei automaattisesti kerro hyvistä tarkoitusperistä. Silloinkin on hyvä arvioida kriittisesti, mitä varoittaja pyytää tekemään seuraavaksi, Käyhkö korostaa.

Säästöpankkiryhmän syksyllä teettämän Säästämisbarometri-tutkimuksen mukaan 30 prosenttia suomalaisista pelkää verkossa tapahtuvia rahahuijauksia. 62 prosenttia uskoo tunnistavansa huijausyrityksen sellaisen kohdatessaan ja 41 prosenttia kertoo myös havainneensa huijausyrityksen.

Mainos