Biotalouden toimialojen tuotos ja arvonlisäys ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan muuttuneet kuluvalla vuosikymmenellä lähes samassa tahdissa kuin kansantalous keskimäärin. Toissa vuonna biotalouden osuus kansantalouden kokonaistuotoksesta oli 16 prosenttia ja arvonlisäyksestä 12 prosenttia.
Biotalousinvestoinnit puolestaan kasvoivat toissa vuonna 5,3 miljardiin euroon, mikä oli reaalisesti 22 prosenttia enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella.
− Biotalouteen tehdyt investoinnit ovat kasvaneet keskimääräistä enemmän, mikä luo edellytyksiä biotalouden kasvulle lähivuosina, toteaa johtava asiantuntija Martti Aarne Luonnonvarakeskuksesta tiedotteessa.
Biotalouden työllisten määrä on kuitenkin laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Kehitys on ollut päinvastaista kuin kansantaloudessa keskimäärin.
− Biotalousstrategian työllisyystavoitteet näyttävät karkaavan yhä kauemmaksi, arvioi Aarne.
Työllisyyden lasku johtuu Luonnonvarakeskuksen mukaan ennen muuta maatalouden ja metsäteollisuuden työllisyyden vähenemisestä. Sen sijaan energiasektorilla ja luontomatkailussa työllisyys on lisääntynyt. Viime vuonna biotalouden toimialoilla työskenteli yhteensä noin 304 000 henkilöä.
Metsäsektori on Luonnonvarakeskuksen mukaan säilyttänyt asemansa biotalouden tärkeimpänä toimialana. Biotaloustuotteiden osuus Suomen tavaraviennistä on noin kolmannes, ja biotalouden sisällä metsätuotteet vastaavat yksin yli 70 prosentista biotalousviennin arvosta.
Toissa vuonna biotalouden toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi 64,4 miljardiin euroon, missä oli reaalikasvua seitsemän prosenttia edeltäneeseen viisivuotiskauteen verrattuna. Metsätalous ja -teollisuus muodostivat yhdessä 38 prosenttia biotalouden tuotoksesta. Maatalous ja elintarviketeollisuus puolestaan muodostivat tuotoksesta 24 prosenttia.
Suurimpia biotalouden tuotoksen ja arvonlisäyksen kasvulukuja saavutettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan kemianteollisuudessa, uudistuvan energian tuotannossa ja lääketeollisuudessa.