Jäsenvaltioiden suurlähettiläistä koostuva komitea valmistelee Euroopan unionin neuvostossa käsiteltävät asiat.
Nyt saavutettu yhteinen ILUC-näkemys on tarkoitus vahvistaa lopullisesti EU:n energiaministereiden kokouksessa 13.6.2014. Sen jälkeen neuvottelut direktiivin lopullisesta muodosta jatkuvat syksyllä Euroopan parlamentin kanssa tulevan EU-puheenjohtajamaan Italian johdolla.
– Suomi olisi ollut valmis ILUC-päästöjen torjumisen ja kehittyneiden biopolttoaineiden kannustamisen kannalta kunnianhimoisempiinkin tavoitteisiin. Nyt saavutettu jäsenmaiden kompromissi on kuitenkin askel eteenpäin neuvotteluissa ja sen avulla voimme päästä eroon biopolttoainealan kehitystä haittaavasta epävarmuudesta, arvioi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.).
Direktiiviesityksen taustalla on huoli siitä, että ravintokasvien tuotantoon käytetyillä viljelymailla siirryttäisiin biopolttoaineiden raaka-aineiden tuotantoon, jolloin ruoan tuotantoa varten raivataan uusia alueita metsistä ja kosteikoista. Tätä ilmiötä kutsutaan epäsuoraksi maankäytön muutokseksi. Sen vaikutukset maaperän ja kasvillisuuden hiilitaseeseen voivat heikentää tai jopa kumota ilmastohyödyt, joita biopolttoaineiden käytön lisäämisellä on tavoiteltu.
– Suomelle on tärkeää, että EU saa aikaan yhteiset säännöt biopolttoaineiden sisämarkkinoiden kehittämiseksi muun muassa markkinoillepääsyn esteitä poistamalla ja luomalla kannustimia kehittyneiden biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistämiseksi. Hallitus teki juuri pari viikkoa sitten periaatepäätöksen, jossa biotalous ja cleantech määritellään Suomen talouden uusiksi kasvun kärjiksi. Biopolttoaineiden tuotanto on osa tätä kokonaisuutta, Vapaavuori muistuttaa.
Coreperissa saavutetun kompromissin keskeisiä elementtejä ovat perinteisten biopolttoaineiden rajoituksen lieventäminen 7 prosenttiin liikenteen energiankulutuksesta vuonna 2020 sekä velvoite jäsenmaille asettaa kehittyneille biopolttoaineille kansallinen tavoite. Komission lokakuussa 2012 antaman alkuperäisen esityksessä ruokakasveihin perustuvien biopolttoaineiden käyttö oli rajattu viiteen prosenttiin liikenteen energiankulutuksesta.
– Esitys kattaa nyt riittävästi Suomelle tärkeät metsätalouden ja metsäteollisuuden raaka-aineet. Pitkällisten neuvottelujen loppuvaiheessa Suomi onnistui saamaan jäsenmaiden näkemykseen läpi ehdotuksensa, jonka mukaan kehittyneisiin polttoaineiden tavoitteeseen voidaan laskea mukaan myös sellaiset jo tuotannossa olevat biopolttoaineet, joiden raaka-aineet on ennen ILUC-direktiivin hyväksymistä määritelty kansallisin päätöksin jätteiksi tai tähteiksi. Tällä varmistaisimme sen, että jo tehdyt investoinnit toisen sukupolven biopolttoainetuotantoon pystytään turvaamaan.
– Tämän tuloksen saavuttamiseksi on tehty pitkään ja sinnikkäästi työtä niin virkamiestasolla kuin poliittisestikin. Siltäkin osin saamme olla tyytyväisiä, että kova työ tuottaa tuloksia, Vapaavuori korostaa.