Yhdysvalloissa akateemisen uransa tehnyt Bengt Holmström on Suomen kenties kansainvälisesti merkittävin taloustieteilijä. Hän toteaa Helsingin Sanomille, että Suomen tulisi uudistaa rohkeasti työmarkkinoita. Holmströmin mukaan maan talousongelmiin ei ole nopeita lääkkeitä.
Holmströmin mielestä onkin kysyttävä, mikä Suomen talouden tila on 10 vuoden kuluttua.
”Ongelmat nimittäin kestävät pitkään.”
Holmströmin mukaan tekniikan kehitys muuttaa olennaisesti työn luonnetta ja vaatii isoja rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoilla.
”Miten meillä voi olla moni asia niin hyvässä kunnossa samalla kun työn tuottavuus on romahtanut ja talouden tulokset ovat huonoja. Ilmeistä, on että talouden rakenteissa on vikaa”, hän sanoo.
Holmströmin mielestään Suomessa ei ole välttämättä ymmärretty, kuinka huonossa kunnossa talous on. Holmströmin mukaan harhaanjohtavaa uskomusta saattavat tukea erilaiset kansainväliset vertailut, joissa Suomea tituleerataan maailman innovatiivisimmaksi ja parhaiten koulutetuksi valtioksi.
Työmarkkinat uusiksi
Tärkeimmät lääkkeet Suomen talouden tervehdyttämiseksi löytyvät professorin mukaan työmarkkinoiden uudistamisesta ja nuorista huolehtimisesta. Palkkamaltilla voidaan hänen mukaansa parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä. Lyhyen aikavälin lääke ei kuitenkaan yksinään riitä.
”En kuulu niihin, joiden mielestä Suomi voisi elvyttää itsensä ulos taantumasta”, Bengt Holmström toteaa.
Hän muistuttaa, että Suomi tuottaa eniten teollisuuden tarvitsemia tuotteita ja palveluita.
”Kun investoinnit ovat vähäisiä kaikkialla maailmassa, en oikein ymmärrä, miten kotimaista kysyntää lisäämällä voitaisiin lievittää kansantaloudelle erittäin tärkeän vientiteollisuuden ongelmia.”
Ensimmäinen keino parantaa työn tuottavuutta on huolehtia, että työvoima kohdennetaan oikeille aloille. Tutkimusten mukaan työmarkkinoiden uusilla pelisäännöillä voi olla hyvin myönteinen vaikutus talouskasvuun.”
Holmströmin vaatimat uudistukset tarkoittaisivat, että yleissitovista palkkaratkaisuista pitäisi luopua ja paikallista sopimista lisätä. Työmarkkinoiden jäykkyyksiä pitäisi purkaa sääntelyä vähentämällä. Holmström ottaa esimerkin rakennusalalta, jossa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä.
”Miksi ne työpaikat eivät kelpaa suomalaisille tai mikä on järjestelmässä oleva syy, että suomalaisia ei palkata? Jos rakennusteollisuudessa on todellista rakenteellista työttömyyttä, ihmisiä pitää voida siirtää helposti sinne, missä työvoimalle on kysyntää”, hän sanoo.
Bengt Holmströmin mukaan maailmantalouden suuria trendejä vastaan ei voi taistella.
”Internet, robotit ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat kuin luonnonlakeja. Ei niiden kehittymistä voi estää. Mitä enemmän kiellämme uusia liiketoimintamalleja, sitä enemmän jäämme jälkeen”, hän toteaa.
Muutoksiin pitäisi hänestä suhtautuakin ennakkoluulottomasti.
”Suomalaiset ovat varmaan maailman turvallisuushakuisimpia. Suomalaiset ajattelevat, että palkkojen pitäisi olla kaikille suunnilleen samat. Erilaisia epäterveitä tukiaisia on vaikka kuinka paljon ja epäonnistumista pelätään. Suomessa ei ole ymmärretty, että epäonnistuminen on oppimista.”