Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz roimii hallituksen talouspolitiikkaa. Hänen mukaansa koronasta ei ole selittäjäksi hallituksen kovalle velanotolle.
– Mistä on kyse. Ei ole kyse siitä, että koronavuosina on jouduttu laittamaan paljon rahaa koronan aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen vaan kyse on siitä, että puoliväliriihessä hallitus päätti, että vuonna 2022 ja vuonna 2023 ylitetään reippaasti menokehykset. Ensin 900 miljoonalla ja seuraavalla 500 miljoonalla eurolla, Zyskowicz sanoo Verkkouutisten BenTV:ssä.
Menokehykset ovat vuosikymmeniä Suomessa käytetty menorajoitin, jolla hallitukset asettavat itselleen menorajat, jotta talous pysyy vakaana. Kehykset otettiin käyttöön syvän laman jälkeen 1990-luvulla. Lamassa Suomi velkaantui niin pahasti, että ulkomailla epäiltiin Suomen rahoittamista ja kykyä maksaa velkojaan.
Zyskowicz muistuttaa, että hallitus nosti ensin, ennen koronaa, menokehyksiä 1,4 miljardia euroa ja sekin siis on myöhemmin ylitetty.
– Hallitus ei osaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, Zyskowicz kritisoi.
Hänen mukaansa asian voisi jotenkin ymmärtää, jos Suomella olisi varaa, mutta menolisäykset tapahtuvat velkaantumalla lisää.
Zyskowicz huomauttaa, että velkaantumisessa on riskinsä. Kun nyt korot ovat historiallisen alhaalla, lähellä nollaa, niin esimerkiksi kahden prosenttiyksikön koronnousu olisi jo huomattava meno velkaantuneelle Suomelle. Suomella on arvioitu olevat vuonna 2023 yhteensä 150 miljardia euroa velkaa.
– Jos korko nousee kaksi prosenttiyksikköä, niin siitä tulee kolme miljardia vuodessa pelkkiä korkomenoja. Enemmän kuin sisä- ja oikeusministeriön menot yhteensä, Zyskowicz huudahtaa,
Hallitus on tivannut menokuria vaatineelta kokoomukselta leikkauslistaa. Zyskowicz sanoo, ettei kokoomus esittele hallitukselle, jolla on valta, leikkauslistoja, mutta sanoo, että tuskinpa kukaan epäilee kokoomuksen kykyä pysyä menokehyksissä. Niissä pysyttiin muun muassa finanssi- ja pakolaiskriisin aikana.
Zyskowicz silti mainitsee, että esimerkiksi asumistukeen menee yli kaksi miljardia euroa ja hyödyt valuvat enimmäkseen vuokranantajille. Koronatukea puolestaan jaettiin kunnille valtiovarainministeriön laskelman mukaan 1,4 miljardia euroa ylimääräistä.
https://www.verkkouutiset.fi/bentv-eletaan-velaksi-lastemme-piikkiin/#65b63002