Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz totesi eduskunnan täysistunnossa oppineensa äskettäin hyveposeeraus-uudissanan. Hän määritteli sen niin, että tehdään päätöksiä ongelman ratkaisemiseksi tai pienentämiseksi, ja ratkaisut näyttävät hyvältä, mutta niillä itse ongelmaa ei juurikaan ratkaista tai edes vähennetä.
Ben Zyskowiczille uudissana tuli mieleen hallituksen esityksestä pidentää mahdollinen virkamiestä koskeva karenssi hänen siirtyessään virkaurallaan kuudesta 12 kuukauteen. Tuolta ajalta ei makseta palkkaa, mutta palkan kokoinen korvaus.
Zyskowiczin mukaan jo viime vaalikaudella tehtyä uudistusta ja nyt tekeillä olevaa pientä täsmennystä kannattavat kaikki. Hän totesi kuitenkin haluavansa käyttää ”vähän kerettiläisen puheenvuoron”.
– Nyt pitää kysyä, että todellako kaikissa näissä tapauksissa, joissa vaikkapa nykyinen erityisavustaja tai valtiosihteeri — joita, kuten tiedämme, on niin paljon, että päät kolisevat — siirtyy yksityissektorille, pitää tällainen puolen vuoden karenssi ja jatkossa vuoden karenssi asettaa, Ben Zyskowicz kysyi.
– Mitä tässä suojataan? No, hallituksen esityksen perustelujen mukaan suojataan sitä, että tämmöisiä valtion salaisuuksia, liikesalaisuuksia ei tätä kautta siirtyisi jollekin taholle, yksityiselle taholle, joka pystyisi kilpailussaan näitä tietoja hyödyntämään. Nyt on kuitenkin niin, että tällaisten tietojen ilmaiseminen on jo rikos. Siitä voi saada sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta, siis sen jälkeenkin kun on lähtenyt virastaan.
– Ja ei kai siitä nyt voida lähteä, että yleisesti ottaen nämä ihmiset tekevät rikoksia? Eli voisi ajatella, että tämä rikoslainsäädös jo toimisi tässä suojana.
Zyskowicz kysyi, eikö todellisuudessa pyritä suojaamaan lähtijän hiljaista tietoa, kontakteja, suhteita, kokemusta ja osaamista poliittisesta päätöksenteosta.
– No, jos tämä puoli asiasta on se, mitä halutaan suojata, se, että hän ei näitä taitojaan ja ihmisten tuntemustaan ja verkostojaan voisi käyttää hyväksi uudessa työssään, jos tätä nyt halutaan estää, niin mihinkä riittää puolen vuoden karenssi?
Kansanedustaja otti esimerkiksi Jyri Häkämiehen, joka siirtyi kauppa‑ ja teollisuusministerin tehtävästä Elinkeinoelämän keskusliittoon.
– Tosiasiassa se julkinen kritiikki silloin kohdistui siihen, että uudessa tehtävässään hänellä on paljon sellaista osaamista ja hän tuntee kaikki poliitikot ja hänellä on ne suhteet ja kaikki, niin nythän EK, hänen uusi työnantajansa, hyötyy niistä, niin kuin tietysti hyötyy. Luulen, että se oli yksi syy siihen, että hänet palkattiin, Zyskowicz sanoi.
– Hän on loistava mies kaiken kaikkiaan, mutta se kokemus ja osaaminen ja ne suhteet ja kontaktit, mitkä hän oli poliitikon urallaan hankkinut, varmasti olivat yksi syy siihen, että hänet sinne rekrytoitiin, etujärjestön johtotehtäviin. Jos tätä halutaan jäädyttää, nämä kontaktit, tämä osaaminen, niin mihin puolen vuoden karenssi riittää? Mihin vuoden karenssi riittää? Eikö nyt vähintään vaalikauden karenssi tarvittaisi siihen, että entiset ministerikaverit eivät olisi enää ministereinä ja niin edelleen?, hän ironisoi.
Edustaja jatkoi, että jos tullaan siihen ettei puoli vuotta tai vuosi riitäkään mihinkään, niin tarvitaan vähintään neljän vuoden karenssi.
– Niin siitäkö veronmaksajat sitten tykkäävät?
– Jos mentäisiin siihen todelliseen ongelmaan, että halutaan jäädyttää ne vanhat suhteet ja kontaktit ja se vaatisi vähintään neljä vuotta — minä luulen, että Jyri Häkämiehen kohdalla, joka on tämmöinen hyvä seuramies ja kontaktityyppi, se vaatisi enemmänkin — niin sitäkö ne veronmaksajat sitten haluavat, maksaa siitä, että jyrihäkämiehet lähtevät Havaijille soittamaan ukulelea neljäksi vuodeksi tai tekemään väitöskirjaa tai jotain muuta? Siitäkö veronmaksajien pitäisi maksaa?
Ben Zyskowicz sanoikin kokevansa, että koko karenssiuudistus enemmän näyttää hyvältä kuin ratkaisee todellista ongelmaa.
– Sanon ihan lopuksi, että totta kai on tärkeätä, että poliittinen toiminta, virkamiesten toiminta, poliittisen järjestelmän toiminta näyttää luotettavalta, näyttää puolueettomalta, näyttää semmoiselta legitiimiltä. Se on tärkeätä, mutta tämä kerettiläinen puheenvuoro sallittakoon.
Keskustan Jouni Ovaska sanoi pohdintaa aiheelliseksi.
– Viime kaudellahan nousi hyvin vahvasti esiin erityisesti se, kun moni kokoomuslainen toimija siirtyi sote-yhtiöiden palvelukseen, ja silloin mietittiin, mikä merkitys sillä on, Jouni Ovaska huomautti.
Ben Zyskowicz sanoi Ovaskan olevan oikeassa siinä, että eräiden keskeisten toimijoiden siirtyminen yksityisen terveys- ja sote-alan palvelukseen herätti paljon pahennusta.
– Mielestäni nekin esimerkit vain kertovat siitä, että tuskin sitä paheksuttiin, että he vievät salaisia tietoja mukanaan. Päinvastoin: en usko, että ajateltiin, että joku kokoomuslainen erityisavustaja tai ministerikään olisi sote-alalle viemässä salaisia tietoja kilpailijoista, Zyskowicz totesi.
– Sen sijaan paheksuttiin sitä, että heillä on ne kaikki kontaktit ja kaikki se kokemus ja kaikki se osaaminen, jota he voivat uudessa työssään hyödyntää suhteessa poliittiseen päätöksentekojärjestelmään, ja näin varmasti onkin.