Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz toteaa tiedotteessaan ymmärtävänsä, että opiskelijajohtajat ja ”poliittisia irtopisteitä hamuavat oppositiopoliitikot” torjuvat kaikki opintorahasäästöt. Hän sanoo jotenkin ymmärtävänsä vielä senkin, että ”opiskelijajärjestöt ovat sitä mieltä, että on nimenomaan veronmaksajien asia elättää opiskelijat, vaikka opiskelu kiistatta parantaa näiden nuorten työllistymisennustetta ja tulevaa ansiotasoa”.
Sitä Zyskowicz ei sen sijaan sano ymmärtävänsä eikä hyväksyvänsä, että säästöjä vastustetaan valheilla.
– Eivätkö asia-argumentit riitä? Krokotiilinkyyneleitä vuodatetaan harva se päivä sen johdosta, että opintolainan osuuden kasvaessa pienituloisten perheiden lapset eivät muka enää pääse opintielle. Tämä on täyttä puppua. Sekä historiallisesti – olen siitä itsekin hyvä esimerkki – että myös tänä päivänä, Ben Zyskowic toteaa.
– Opintotuen selvityshenkilö, koulutustaloustieteen professori Roope Uusitalo on tehnyt raportissaan laajamittaisen arvioinnin opintotuen säästöjen vaikutuksista koulutuksen tasa-arvoon ja periytymiseen. Tieteellisesti mitattavia vaikutuksia, jotka heikentäisivät koulutuksen tasa-arvoa, ei ole löytynyt.
Hänen mukaansa mahdollisuuksien tasa-arvo muodostuu jo varhaiskasvatuksesta lähtien ja laadukas, maksuton kymmenien tuhansien eurojen arvoinen koulutus on paras mahdollinen koulutuksen tasa-arvon tae.
– Lisäksi jokainen saa opintorahaa ja edullista opintolainaa, joka mahdollistaa opiskelun ihan niin pitkälle kuin älliä riittää. Asia on näin, eikä se muuksi muutu, vaikka mitä väitetään.
– Historiallisesti kynnys hakeutua yliopistoon on laskenut ennen kaikkea siksi, että koulutusta on paremmin saatavilla kuin vuosikymmeniä sitten. Opintorahan osuudella opintotuesta ei ole ollut merkittävää vaikutusta opintojen periytyvyyteen, Zyskowicz katsoo.
Hänen mukaansa pohjoismaisessa vertailussa korkeakoulutettujen vanhempien lapset ovat yliedustettuja korkeakouluissa ja alle keskiasteen koulutettujen vanhempien lapset aliedustettuja. Korkeakoulutuksen periytyvyys on Suomessa merkittävästi voimakkaampaa kuin Ruotsissa tai Norjassa, vaikka Ruotsin ja Norjan opintotukimallit ovat merkittävästi lainapainotteisempia kuin Suomen nykyinen malli.
– Opintolainaan perustuva opintotukijärjestelmä ei ole vähentänyt koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa Norjassa ja Ruotsissa. Miksi näin muka kävisi Suomessa?
Zyskowiczin mukaan suomalainen yhteiskunta on näiden opintotukisäästöjen jälkeenkin sellainen, jossa jokainen nuori voi taustasta riippumatta kouluttautua aina tohtoriksi asti.
– Kun muuta väitetään, vääristellään totuutta. Voisi kuvitella, että ainakin vastustajat itse uskoisivat asia-argumenttien riittävän.