Eduskunnan kyselytunnilla torstaina kokoomuksen Ben Zyskowicz siteerasi aiemmin puheenvuoron saanutta kansanedustajaa Jaana Pelkosta (kok.).
Jaana Pelkonen oli kysynyt Nato-jäsenyyden 62 prosentin kannatuksesta Suomessa ja aiheesta annettavasta selonteosta. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) vastasi Zyskowiczin mukaan pohdittavan, miten toimisimme erilaisissa tilanteissa, jos kimppuumme hyökättäisiin.
Haaviston mukaan ”on aivan selvä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt paitsi huolta suomalaisissa myöskin ajatuksen siitä, miten meidän puolustuksemme vastaavassa tilanteessa toimisi, ja myöskin kysymyksen siitä, että jos asevalikoimaan lisätään vaarallisia kemiallisia aseita tai ydinaseita, mitä se merkitsisi sellaisen maan turvallisuudelle, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi”.
– Tämän johdosta haluan sanoa, että minulle Nato-jäsenyys merkitsisi ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökätä, Ben Zyskowicz totesi.
Ben Zyskowicz totesi SDP:n Johan Kvarnströmin nostaneen esiin humanitäärisen avun Ukrainalle.
– Ukraina taistelee urheasti olemassaolostaan, ukrainalaiset elämästään. Tuhannet suomalaiset organisoivat, keräävät apua. Lukuisat järjestöt tekevät tätä työtä, vievät myös apua perille. Kysyn samaa, mitä olen kysynyt aikaisemminkin: eikö valtiovalta voisi tässä tilanteessa tehdä enemmän? Puhun siis humanitäärisestä avusta. Eikö valtiovalta voisi vaikka vuokrata kuljetuskoneen ja organisoida sitä kautta järjestäytyneesti tämän kansalaistoiminnan lisäksi apua Ukrainaan, Ukrainan rajoille?, Zyskowicz kysyi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto vastasi keskustelun olevan erittäin tärkeää ja olevansa aivan samaa mieltä Zyskowiczin kanssa siitä, että suomalainen kansalaisyhteiskunta on näyttänyt tässä voimansa.
– On pieniä ja suuria toimijoita, ja Ylen valtavan hieno konsertti keräsi kuusi miljoonaa euroa. Tämä osoittaa sen, että tämä teema on hyvin lähellä suomalaisten sydäntä, Pekka Haavisto sanoi.
Hänen mukaansa valtiovallan antama apu rahallisen avun lisäksi on, että ”yritämme auttaa tässä koordinaatiossa”.
– Yritämme tuoda ne Ukrainan hallituksen pyynnit ja Puolan sekä Moldovan hallitusten toivomukset näiden kansalaisjärjestön tietoon ja koordinoida sitä niin, että oikeanlaista apua menee oikeaan paikkaan. Tällaisessa tilanteessa, jossa on valtava auttamisen halu ja paljon yksittäisiä toimijoita, tässä koordinaatiossakin on oma työnsä, ja olemme välittäneet viestejä järjestöille siitä, mitä apua tarkkaan tarvittaisiin — tarvitaanko lääkkeitä, tarvitaanko vaatteita, tarvitaanko suojaa — mikä on tämä keskeinen asia. Ja olemme jo valmistautuneet tietenkin siihen, että jos esimerkiksi näitä sairaala-, lääkintävälinetelttoja, kaikkea tätä tarvitaan enemmän, niin siihenkin on valmiutta.