Eduskunnan täysistunnossa vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson sanoi taannoisen kilpailukykysopimuksen olleen iso virhe.
– Se leikkasi työntekijöiden palkkoja montaa eri kautta — lomarahojen leikkauksen kautta, mikä kohdistettiin ainoastaan julkiselle sektorille, erittäin epäoikeudenmukainen päätös, joka oli omiaan myöskin lisäämään niitä vaikeuksia, mitä meillä edelleen on saada riittävästi henkilökuntaa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäviin, Li Andersson totesi.
– Tämän lisäksi työntekijöiden työaikaa pidennettiin palkatta, ja kaiken tämän päälle työntekijöiden ansioita vielä leikattiin korottamalla näitä työttömyysvakuutusmaksuja eli siirtämällä maksuvastuita työnantajilta tavallisten työntekijöiden hoidettaviksi ja kannettaviksi. Meidän mielestämme tämä ei ole sellaista palkka- tai työmarkkinapolitiikkaa, mitä Suomen kaltaisessa maassa pitäisi tehdä.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz ilmoitti olevansa päinvastaista mieltä.
– Kilpailukykysopimus on huomattavasti mainettaan parempi. Tiedän, että monet pitävät sitä synkkänä ajanjaksona meidän päätöksenteossa, mutta tosiasiat ovat toiset, Ben Zyskowicz sanoi.
– Kilpailukykysopimuksen ansiosta meidän kustannuskilpailukyky Suomessa parani selvästi, ja se johti kymmenientuhansien uusien työllisten saamiseen tähän maahan.
– Myös (Sanna) Marinin hallituksen aikana työllisyys koheni huomattavasti, mikä on erinomainen asia, mutta kuten kaikki tiedämme, se ei johtunut niinkään hallituksen työllisyystoimenpiteistä vaan se johtui hyvästä yleisestä talouskehityksestä. (juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Li Anderssonin mukaan ”vasemmistoliitto on ainoana puolueena eduskunnassa johdonmukaisesti alusta asti vastustanut kilpailukykysopimuksen tuomia leikkauksia työntekijöille myös näiden sosiaaliturvamaksujen muodossa”.
Ben Zyskowicz palasi aiheeseen. Hänen mukaansa ”viime vaalikaudella tapahtuneesta työllisyyden paranemisesta, johon kaikki olemme tyytyväisiä, merkittävin osa tapahtui yleisen eurooppalaisen talouskehityksen myötä. Hallituksen omat toimet työllisyyden kohentamiseksi, joista kannatan ja olen kannattanut esimerkiksi työvoimapalvelujen kehittämistä, olivat vähäisessä merkityksessä, ja niidenkin kohdalla oli se ongelma, että ne eivät kohentaneet julkista taloutta”.
– Eli siis käytettiin veronmaksajien rahaa ja saatiin sillä kohennettua jonkin verran työllisyyttä, mutta kun työllisyyden kohentamisen toinen tavoite ihmisten työllistymisen lisäksi on julkisen talouden vahvistaminen, niin tässä edellinen, Marinin hallitus ei kyllä onnistunut.
Ben Zyskowiczin mukaan ”kilpailukykysopimuksesta varmasti löytyy yksityiskohtia, joita on pidetty epäoikeudenmukaisina, kuten juuri nämä vain julkiselle sektorille kohdistuneet lomarahaleikkaukset, mutta kokonaisuutena tuon sopimuksen vaikutus oli myönteinen”.
Zyskowicz huomautti myös yleisestä veroväärinkäsityksestä. Sen mukaan nykyinen hallitus alentaisi velaksi tuntuvasti nimenomaan suurituloisten verotusta.
– Näinhän ei asia ole. Jos lasketaan nettomääräisesti (Petteri) Orpon hallitusohjelman veronkevennykset ja veronkiristykset, niin voidaan sanoa, että kaiken kaikkiaan verotusta on ollut tarkoitus keventää ehkä semmoiset 100—200 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasossa, ja kun katsotaan, mitä puoliväliriihessä tullaan päättämään, niin veikkaanpa, että lopputulos veronmaksajien kannalta ei tule olemaan noin myönteinen, Ben Zyskowicz lausui.