Vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ilmoitti täysistunnossa puolueensa vastustavan hallituksen esitystä eläkelakien muuttamisesta. Ne ovat ensimmäinen osa kilpailukykysopimusta.
– Vasemmistoliitto ei jaa hallituksen näkemystä kilpailukykysopimuksesta ja ajatusta työn halpuuttamisesta talouslaman lääkkeeksi, Aino-Kaisa Pekonen sanoi.
– Kilpailukykysopimus ilmentää pääministeri (Juha) Sipilän hallituksen ajamaa politiikkaa, jolla työnantajien työvoimakustannuksia alennetaan ja palkkoja leikataan. …Hallitus hellii ja syleilee työnantajia monin tavoin.
Kokoomuksen Ben Zyskowicz pyysi vastauspuheenvuoron. Hän sanoi Aino-Kaisa Pekosen suunnanneen sanallisen tykkinsä kohteen väärin syyttäessään hallitusta lomarahojen leikkauksesta.
– Edustaja Pekonen – ei tämä ole hallituksen päätös. Päinvastoin. Jos minä esimerkiksi olisin saanut päättää, ja jos lomarahoihin olisi haluttu puuttua, niin totta kai olisin tehnyt oikeudenmukaisemman ja reilumman päätöksen, eli lomarahoja olisi leikattu tasapuolisesti kaikilta, jos niiden leikkaaminen on välttämätöntä, Ben Zyskowicz sanoi.
– Näin myös kaikki ne joilla on tämän maan suurimmat palkat olisivat tulleet tämän leikkauksen kohteeksi. Edustaja Pekonen – ei hallitus päättänyt julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaamisesta. Siitä päättivät työmarkkinajärjestöt.
Aino-Kaisa Pekonen vastasi Ben Zyskowiczin puhuvan järkeviä peräänkuuluttaessaan myös suurituloiset mukaan talkoisiin.
– Mutta edustaja Zyskowiczin täytyy muistaa mistä kaikesta tässä oli kysymys, mistä lähdettiin liikkeelle. Ei ollut minkäänlaista reilua neuvottelutilannetta. Kyllä hallitus oli tehnyt oman esityksensä jo neuvottelupöytään mentäessä ja uhkasi pakkolaeilla, Aino-Kaisa Pekonen sanoi.
Zyskowicz vastasi toteamalla ymmärtävänsä hyvin, ettei vasemmistoliitto kannata kilpailukykysopimusta
– Mutta päätös siitä, että vain julkisen sektorin palkansaajien lomarahoja leikataan, sitä päätöstä ei tehnyt maan hallitus. Vaan sen päätöksen tekivät työmarkkinajärjestöt.
– On toki totta että koko tätä prosessia ja koko tätä sopimusta ei olisi syntynyt ilman hallituksen luomaa painetta. Mutta hallitus omalta osaltaan asetti tavoitteet Suomen kustannuskilpailukyvyn kohentamiseksi. Hallitus ei päättänyt, mistä eri komponenteista päätös koostuu. Päätös oli työmarkkinajärjestöjen, Ben Zyskowicz totesi.
Näinkö olisi jatkettu?
Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemen mukaan viime vaalikaudella Suomen julkinen sektori velkaantui sosiaalidemokraattisen työ- ja valtiovarainministerin johdolla noin yhdeksän miljardia euroa joka vuosi.
– Näinkö olisi voitu jatkaa? Se olisi ollut täysin edesvastuutonta. Siksi tarvittiin hallitusohjelmaan säästöt, työelämän uudistukset ja suuret rakenneuudistukset. Niitä viedään eteenpäin ja niillä Suomi pelastuu.
Sdp:n Pia Viitanen suositteli Kankaanniemelle faktojen tarkistamista.
– Tämä hallitus molemmissa budjettiriihissään ottaa enemmän velkaa kuin edellisellä hallituskaudella, Pia Viitanen huomautti.
Vasemmistoliiton Jari Myllykoski sanoi uskovansa ja myöntävänsä kyllä, mitä Ben Zyskowicz sanoo työmarkkinajärjestöjen roolista tapahtuneessa.
– Mutta tässä näkee tämän kokoomuslaisen retoriikan siitä, että kun halutaan omistajille ja omistavalle luokalle vielä enemmän, olisi nämä leikkaukset ehdottomasti pitänyt suunnata myös yksityiselle sektorille, yrittäjille, jotta niille vientiyrityksille ja osakkeenomistajille olisi pystytty vielä enemmän antamaan, Jari Myllykoski sanoi.
– Palkansaajajärjestöt eivät suostuneet siihen, että tehdään vielä niin merkittävä tulonsiirto suoraan työnantajille, mitä hallitus on jo omilla voimillaan tehnyt.