Ulkoministeriön Peter Stenlund kertoi keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että Suomen ulkoministeriöön kohdistuneet vakoilutapaukset ovat osa kansainvälistä tietomurtovyyhtiä, jossa ”useat läntiset Euroopan ulkoasiainhallinnot ovat olleet vastaavanlaisen vakoilun kohteena jo vuosia”.
Stenlund ja suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari vahvistivat, että Suomen vakoilutapauksista on vastuussa ”valtiollisia toimijoita”. He eivät voineet määritellä epäiltyä maata vedoten tiedon epävarmuuteen ja tietojen salassa pidettävyyteen keskeneräisessä esitutkinnassa.
Kysyttäessä, missä muissa maissa vastaavanlaisia vakoilutapauksia on esiintynyt, Stenlund totesi, että eräs maa on myös ollut julkisuudessa tapauksen suhteen.
– Se on tuskin mitenkään salainen tieto, että Belgia on ollut viime aikoina näkyvästi julkisuudessa, Stenlund sanoi.
Belgiassa viimeisin vastaavanlainen vakoilutapaus paljastui toukokuussa.
Ulkoministeri Didier Reynders vahvisti 10. toukokuuta tiedotteessa, että Belgian ulkoministeriön tietojärjestelmään oli asennettu haittaohjelma kopioimaan tietoja ja asiakirjoja liittyen Ukrainan kriisiin.
Samana päivänä belgialaiset suuret sanomalehdet, ranskankielinen l’Echo ja flaaminkielinen de Tijd kertoivat, että tietomurrosta oli vastuussa Venäjä.