EU:n viisi suurinta venäläisten fossiilisten polttoaineiden ostajavaltiota maksoivat Venäjälle heinäkuussa yhteensä 1,3 miljardia euroa, ilmenee riippumattoman tutkimuslaitos Crean tiedoista.
Tähän kyseenalaiseen kärkijoukkoon lukeutuvat muun muassa Ukrainaa vahvasti tukevat Ranska ja Belgia. Heinäkuussa Belgia hankki edelleen kaiken nesteytetyn maakaasunsa (LNG) Venäjältä.
Unkari oli Business for Ukraine -järjestön tilastojen mukaan heinäkuussa EU:n suurin Venäjän fossiilisten polttoaineiden ostaja 486 miljoonan euron kokonaissummalla. Toiseksi sijoittui Slovakia 299 miljoonaa eurollaan, ja sen jälkeen tulivat Belgia ja Ranska.
– On syvästi häpeällistä, että Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen viidentenä vuonna Moskova voi jatkaa ukrainalaisten terrorisointia, kun EU-maat yhä samaan aikaan maksavat Venäjälle miljardeja ostaakseen fossiilisia polttoaineita, Business for Ukraine toteaa.
Ukrainan tukijoiden näkökulmasta hyvä uutinen on se, että Venäjän fossiilisten polttoaineiden vientitulot laskivat heinäkuussa 12 prosenttia edelliskuuhun verrattuna pudoten 683 miljoonaan euroon päivässä, vaikka vientimäärät pysyivät jokseenkin ennallaan.
Vaikka Leipzig/Hallen lentokentällä havaittiin räjähteillä lastattu drooni, jolla oli Saksan syyttäjäviraston mukaan tarkoitus iskeä maan kriittiseen infrastruktuuriin, valtio-omisteinen saksalainen energiayhtiö SEFE – venäläisen Gazpromin entinen tytäryhtiö – ostaa edelleen miljoonia tonneja venäläistä LNG-kaasua vuodessa.
Jopa 70 prosenttia yhtiön nesteytetystä maakaasusta tulee ukrainalaisen Razom We Stand -järjestön analyytikko Olha Kondratjukin mukaan juuri Venäjältä.
Saksan viranomaisilla olisi hänen mukaansa jo EU:n 19. pakotepaketin myötä oikeudelliset perusteet irtisanoa sopimus välittömästi force majeure -perusteella.
– Ei voi olla Venäjän hybridi-iskujen kohteena ja samalla jatkaa Vladimir Putinin sotakassan kartuttamista. Berliinin on hyödynnettävä tätä oikeusperustaa nyt, Kondratjuk painottaa.