SDP:n ryhmäjohtaja Jouni Backman sanoi YLE Radio 1:n Ykkösaamussa, että hallitusohjelman tavoite on edelleen mahdollista saavuttaa, koska ns. perälautakirjaukset on ajoitettu vaalikauden loppuun. Hän muistutti, että näiden kirjausten mukaisesti hallitus ryhtyy ”tarvittaviin toimenpiteisiin”, ellei tavoitetta muuten saavuteta.
Backmanin mukaan uudet menoleikkaukset ja verojenkorotukset eivät kuitenkaan ole ainoa keino julkisen talouden tasapainottamiseen. Toistaiseksi hallitus on sopeuttanut valtiotaloutta runsaalla viidellä miljardilla eurolla.
– Kestävyysvajelaskelmissa julkisen sektorin tuottavuuden kasvuksi on laskettu pyöreä nolla. Kuitenkin vain 0,25 prosentin vuotuinen tuottavuuden kasvu leikkaisi kestävyysvajetta prosenttiyksiköllä eli kahdella miljardilla eurolla. Julkisen sektorin tuottavuuskehitykseen pitäisikin panostaa todella voimallisesti.
Backman myös huomautti, että keskeinen tekijä hallituksen linjauksessa on velkasuhde, eli valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT). Kuta enemmän BKT kasvaa, sitä vähemmän sopeutustoimia tarvitaan, ja päinvastoin.
– Velkaongelma johtuu nimenomaan siitä, ettei BKT kasva.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi sanoi hallituksen olevan erittäin määrätietoinen velkatavoitteen saavuttamisessa ja uskoi sen pitävän siitä kiinni. Sen sijaan valtiotalouden yhden prosentin eli noin kahden miljardin euron alijäämätavoite ei hänen mukaansa toteudu.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että alijäämä jäisi yli kolmeen miljardiin euroon vuonna 2015
Budjettialijäämän osalta hallitus onkin jo antanut periksi, koska sen saavuttaminen vaatisi vielä noin viiden miljardin euroon tulojen ja menojen erotuksen umpeenkuromisen.
”Eivät tule onnistumaan”
Eduskunnan talousvaliokunnan oppositiota edustava puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoi, etteivät hallitusohjelmaan kirjoitetut julkisen talouden velka- ja alijäämätavoitteet tule mitenkään onnistumaan.
Backmanin laskujen mukaan BKT:n pitäisi kasvaa useita prosenttiyksiköitä vuodessa kahtena viimeisenä vuotena, että pelkkä talouskasvu kääntäisi valtion velkaantumisen laskuun.
– Jos näin ei käy, sitten tarvitaan lisää sopeutustoimia.
Sasin mukaan sellainen kolme prosenttia olisi hyvä kasvu, kun ikääntymistäkin tapahtuu.
– Sillä pystyttäisiin hyvinvointivelvoitteet toteuttamaan pitkällä tähtäimellä. Ainakin yhteen – kahteen prosenttiin pitäisi päästä. Kolme prosenttia on aikamoinen haaste, muta siinäkin voidaan onnistua.
Pekkarisen mielestä kolmen prosentin kasvu on ”huikean” hyvä tavoite, jolla kyllä selvittäisiin veloista ja vajeista.
– Kun nyt selvittäisiin edes kasvun tielle. Sekin on hyvä tavoite.
Palkkojen alentaminen torjuttiin
Jos sopeutustoimiin sittenkin joudutaan, Backmanin mukaan ne tehdään hallitusohjelmassa sovitulla tavalla eli puolet veronkorotuksina ja puolet menoleikkauksina. Sosiaalietuuksiin ei kuitenkaan koskettaisi.
– Jos veronkorotuksiin joudutaan, niin ensisijaisesti on korotettava kulutusveroja, käytännössä arvonlisäveroa, Sasi sanoi. Työn verottamista pitäisi välttää talouskasvun ruokkimiseksi. Menoleikkauksissa pitäisi puuttua moninaisiin valtiontukiin.
Pekkarinen oli veronkorotuksissa samoilla linjoilla Sasin kanssa: ensisijaisesti on kiristettävä kulutusveroja.
Kaikki peräänkuuluttivat työllisyyssopimusta ja palkkamalttia. Kukaan ei kuitenkaan kannattanut sisäistä devalvaatiota eli palkkojen alentamista eteläisen Euroopan velkamaiden tapaan.
Kilpailukyvyn osalta Suomi on Sasin mukaan tilanteessa, jossa inflaatio määrää palkankorotusvaran, eli reaalipalkat eivät saisi nousta.