Liittojen mukaan esimerkkeinä kokonaisulkoistuksista ovat Siikalatvalla Mehiläinen ja Posiolla Coronaria. Mehiläinen toimeenpani Siikalatvalla pian ulkoistuksen jälkeen yt-menettelyt, joiden seurauksena henkilöstöä vähennettiin. Henkilöstö kertoo, että työ on muuttunut kuormittavammaksi.
Vastaavasti Posiolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö on huolissaan palvelujen laadusta ja henkilöstömitoituksesta. Esimerkiksi kotihoidossa käynnit ovat lyhyempiä kuin hoitosuunnitelmassa on luvattu.
ERTO, SuPer ja Tehy peräävät päättäjiltä ja sote-yrityksiltä vastuuta.
– Henkilöstön jaksamisesta ja työolosuhteista on huolehdittava ja kuntien on kannettava vastuu palvelujen laadun valvonnasta. Lisäksi sote-jättien on kuultava työntekijöitä, kun nämä kertovat kiireestä ja huolestaan palvelujen laadun heikkenemisestä, liitot sanovat yhteisessä tiedotteessaan.
Liittojen mielestä henkilöstön jaksamista ja hoidon laatua huonontaa alan epäterve kilpailutus.
– Epäkohdat ovat syntyneet, kun yksityiset toimijat tarjoavat halvempia tarjouksia säästöjä tavoitteleville kunnille voittaakseen kilpailutukset. Yritykset säästävät erityisesti henkilöstömitoituksesta ja henkilöstökuluissa. Tämä lisää kiirettä ja vaarantaa potilasturvallisuutta. Jäsenistöltä ja luottamusmiehiltä saadun viestien ja jäsenkyselyjen mukaan yksityisen sosiaalipalvelualan laatu on heikentynyt, ERTO, SuPer ja Tehy sanovat.
Liittojen mukaan yleisesti ottaen yksityisellä sosiaalipalvelualalla henkilöstö on uupunut. Vanhuspalvelussa ja muissa asumispalveluissa tilannetta vaikeuttaa se, että hoitohenkilöstölle on siirtynyt huomattava määrä avustavia tehtäviä. Työajasta suuri osa menee pyykkihuoltoon, ruoanlaittoon ja siivoamiseen.