Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen arvioi Suomen työmarkkinoiden tarvitsevan merkittäviä joustoja talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.
– Näkisin, että nykytilanne on perustuslain hengen vastainen. Kokoomus on sitä mieltä, että paikallisen sopimisen mahdollisuuksia pitää lisätä kaikin mahdollisin tavoin, jotta päätäntävalta on ihmisellä itsellään. Pitäisi olla subjektiivinen oikeus valita, noudatetaanko alan työehtosopimusta osin vai kokonaan, Valtonen sanoi Keskuskauppakamarin talousdebatissa.
Viime syksynä toteutetussa kyselyssä 75 prosenttia yrityksistä toivoi hallitukselta paikallisen sopimisen lisäämistä ja 69 prosenttia verojen alentamista. Kysymyksenä oli, mitkä toimet tukisivat tehokkaimmin kilpailukykyä ja työllisyyttä.
Elina Valtonen muistutti Suomen sijoittuvan kansainvälisten vertailujen häntäpäähän työmarkkinoiden joustavuudessa. Myös verotus on kireää, sillä EU:n keskiarvoon nähden kokonaisveroaste on noin viisi prosenttiyksikköä korkeammalla. OECD-maiden osalta ero on ollut jopa kahdeksan prosenttiyksikköä.
– Tämä tarkoittaa kilpailullisesti melkoista takamatkaa kaikille yrityksille, Valtonen sanoi.
Minimipalkka lakiin?
Keskusteluun osallistunut SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoi, että sosialidemokraateille paikallinen sopiminen tarkoittaa lähtökohtaisesti työehtosopimusten kautta tapahtuvaa sopimista.
– Työntekijät sopivat edustajiensa välityksellä siitä, miten työehtoja sovelletaan paikallisesti ja miten joustoja hyödynnetään, Mäkynen totesi.
Hän vastusti ajatusta minimipalkan kaltaisten vähimmäisehtojen kirjaamisesta lakiin. Valtosen mukaan tällä tavalla voitaisiin kitkeä räikeät väärinkäyttötapaukset työmarkkinoilta.
Matias Mäkynen väitti kokoomuksen linjan tarkoittavan, että jatkossa pitäisi valmistautua siihen, ”miten pärjää neuvotteluissa sairaan lapsen hoidosta tai lomien kerryttämisestä”. Keväällä valmistuneen selvityksen perusteella joustoja voitaisiin lisätä jo nykyjärjestelmän puitteissa.
Elina Valtonen huomautti, että melkein kaikissa maissa on joustavammat työmarkkinat kuin Suomessa.
– Euroopassa, joka on selkein viiteryhmämme, ei tällaisia pulmia ole. Viimeiset 10–15 vuotta Suomi on jäänyt jälkeen talouskasvun ohella elintason ja palkkojen kehityksessä.
– Siitä huolimatta, että täällä on todella vahva ammattiyhdistysliike, niin ei ole kyetty pysymään muun maailman mukana. Toisin sanoen me köyhdymme. Mielestäni se on hyvin kurjaa ihmisten kannalta, Valtonen sanoi.
Valtonen korostaa, että Suomessa on alhaisempi työllisyys kuin kilpailijamaissa, esim. Ruotsissa ja Saksassa. #talousdebatti @elinavaltonen pic.twitter.com/ooD4nTZMkl
— Keskuskauppakamari (@K3FIN) June 4, 2021