Näin toteavat julkisen alan ammattiliittojen puheenjohtajat Jarkko Eloranta (JHL), Olli Luukkainen (JUKO), Maija Pihlajamäki (Jyty), Keijo Houhala (KTK), Silja Paavola (SuPer) ja Rauno Vesivalo (Tehy).
Heidän mukaan heikot talous- ja työllisyysnäkymät eivät ole ainoa eläkerahoituksen pohjaa rapauttava tekijä. Ongelmia tuovat myös palvelujen runsas ulkoistaminen sekä kuntien tehtävien karsiminen, koska ne vähentävät vakuutettujen eli kuntasektorin työntekijöiden määrää.
Ay-johtajat vaativat, että julkisen sektorin eläkkeiden rahoitusongelmat otetaan vakavasti. He ovat tyytymättömiä tähänastisiin selvityksiin rahoituksen kestävyydestä. Selvitysten tarkastelujakso on liian pitkä, sillä se ulottuu 50-60 vuoden päähän. Eläkerahoituksen haasteet kunnissa tulevat kuitenkin vastaan jo 10-20 vuoden kuluttua.
– Tähän ongelmaan pitää löytää uskottava ratkaisu. Se ei voi perustua kuntaverojen korottamiseen. Siihen ei voi luottaa, että kaikissa oloissa julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus turvataan verotusta kiristämällä, ay-johtajat tähdentävät.
He muistuttavat, että eläkkeet ovat myöhempään ajanjaksoon siirrettyä palkanmaksua, ja tulevien eläkkeiden tasosta on huolehdittava jo tänään.
– Eläkeratkaisut pitää tehdä kymmenien vuosien tähtäimellä eikä kuntatalouden lyhytaikaisen tasapainottamisen lähtökohdasta.
Yksityisellä sektorilla on jo sovittu eläkemaksujen lähivuosien korotuksista. Ay-johtajat patistavat sopimaan julkisten alojen eläkkeiden rahoituksesta samassa tahdissa kuin valmistellaan vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta. Työmarkkinajärjestöjen suuret eläkeneuvottelut ovat juuri alkamassa.
– Samalla on luotava järjestelmä, joka tulevaisuudessa varmistaa kohoavien eläkemaksujen oikeudenmukaisen jakautumisen julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kesken, he sanovat.