Näin toteavat julkisen alan ammattiliittojen puheenjohtajat Jarkko Eloranta (JHL), Olli Luukkainen (JUKO), Maija Pihlajamäki (Jyty), Keijo Houhala (KTK) ja Silja Paavola (SuPer).
Heidän mukaansa heikot talous- ja työllisyysnäkymät eivät ole ainoa eläkerahoituksen pohjaa rapauttava tekijä.
– Ongelmia tuovat myös palvelujen runsas ulkoistaminen sekä kuntien tehtävien mahdollinen karsiminen, koska ne vähentävät vakuutettujen eli kuntasektorin työntekijöiden määrää, ay-johtajat sanovat yhteisessä tiedotteessaan.
Keskeiset työmarkkinajärjestöt käsittelevät eläkkeiden rahoitusta Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan vetämässä eläkeneuvotteluryhmässä.
Ay-johtajat vaativat, että ryhmä ottaa myös julkisen sektorin eläkkeiden rahoitusongelmat vakavasti. He ovat tyytymättömiä työryhmän käyttämiin selvityksiin rahoituksen kestävyydestä. Selvitysten tarkastelujakso on liian pitkä, sillä se ulottuu 50-60 vuoden päähän. Eläkerahoituksen haasteet kunnissa tulevat kuitenkin vastaan jo 10-20 vuoden päästä.
– Tähän ongelmaan pitää löytää uskottava ratkaisu. Se ei voi perustua kuntaverojen korottamiseen, ay-johtajat tähdentävät.
Puheenjohtajat varoittavat muutenkaan tuudittautumasta verotuksen varaan.
– Siihen ei voi luottaa, että kaikissa oloissa julkisen sektorin eläkkeiden rahoitus turvataan verotusta kiristämällä.
Ay-johtajien mielestä julkisten alojen eläkkeiden rahoituksesta pitää sopia samassa tahdissa kuin valmistellaan vuonna 2017 voimaan tulevaa eläkeuudistusta.
– Samalla on luotava järjestelmä, joka tulevaisuudessa varmistaa kohoavien eläkemaksujen oikeudenmukaisen jakautumisen julkisen sektorin työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Yksityisen sektorin eläkemaksujen taso perustuu pohjimmiltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin ja sopimiseen. Julkisella puolella vastaavaa mekanismia ei ole, vaan työntekijöiden eläkemaksu määräytyy lain nojalla samansuuruisena kuin yksityisellä puolella. Sen sijaan kuntatyönantajien eläkemaksun tasosta päättää Keva itsenäisesti.
Kunta-alalta on lähtenyt ja lähtee eläkkeelle 322 000 henkilöä vuosina 2010–2030. Poistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, kumpanakin yli 17 000 henkilöä. Kunta-alalla työskentelee noin 441 000 henkilöä.