Ay-johtaja väläytti yleissitovuuden poistoa – Juhana Vartiainen: Hyvä suunta

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen avaus yleissitovuuden uudistamisesta saa kiitosta.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen pitää Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malisen  ajatuksia työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta kiinnostavina. Malinen väläyttää asiaa Talouselämän haastattelussa.

– Ei se pyhä asia ole, ei ay-liike voi olla mikään ­ei-liike. Kyllä ay-liikkeen on pystyttävä keskustelemaan kaikesta ja kehittämään toimintaansa siinä missä työelämäkin muuttuu.

Malisen mukaan palkansaajajärjestöt ovat keskustelleet keskusjärjestötasolla, mitä vaihtoehtoja yleissitovuuden tilalla voisi olla.

– Voimme tehdä oman mallin. Voisimme ottaa käyttöön myötämääräämisoikeuden ja ammattiliittojen tulkintaetuoikeuden kuten Ruotsissa tai yritysneuvostot yli kymmenen hengen yrityksissä kuten Saksassa, hän pohtii.

Vartiainen kommentoi Twitterissä Malisen avausta.

– Kiinnostava haastattelu: yleissitovuuden tilalle paikallista myötämääräämistä. Hyvä uudistussuunta minunkin mielestäni, hän toteaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Jorma Malinen pohtii Talouselämälle myös, että nykyinen yleissitovuus saattaa jopa vähentää suomalaisten halukkuutta liittyä ammattiliittoihin.

– Voi myös miettiä, toimiiko yleissitovuus järjestäytymistä vastaan. Suomessa yleissitovat työehtosopimukset koskevat myös järjestäytymättömiä työntekijöitä. He saavat kaikki samat työehdot ja edut kuin liittojen jäsenet. Ruotsissa näin ei ole, he joutuvat itse neuvottelemaan sopimuksensa, koska yleissitovuutta ei ole. Se voi lisätä halua järjestäytymiseen, hän pohtii.

Jorma Malisen mukaan yleissitovuuden vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan on kuitenkin tähän asti ollut myönteinen. Tästä asiasta on eri mieltä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Hän on jakanut Malisen haastattelun Twitterissä.

– Hyvästä alkuperäisestä tarkoituksessaan riippumatta yleissitovuus nykymuodossaan on pidemmän aikaa ollut vaikutuksiltaan nettonegatiivinen myös työntekijöiden näkökulmasta isossa kuvassa. Se aiheuttaa kilpailuvääristymiä ja aiheuttaa rakennetyöttömyyttä, Romakkaniemi twiittaa.

Mainos