Kilpailukykysopimus eli kiky nousee yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi tulevien kuukausien työmarkkinaneuvotteluissa, arvioi STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd.) Keskisuomalaiselle.
– Isoin keskustelu käydään siitä, miten ratkaistaan vastikkeetta 24 tunnilla pidennetty vuosityöaika. Lisäksi kiky vaikuttaa kentän odotuksiin palkankorotuksista. Kun on tehty ensin kiky-sopimus ja sitten maltillinen liittokierros, en näe realistisena mahdollisuutena, että nyt voitaisiin puhua äärimaltillisista palkankorotuksista, hän arvioi.
Kikyn tulevaisuus ratkeaa liittokohtaisissa neuvotteluissa, mutta Palolan mukaan yhteisen ratkaisun löytäminen ei näytä mahdolliselta.
– Kiky-sopimusta on sovellettu eri aloilla hyvin eri tavoin, ja kaikki alat eivät ole siinä edes mukana. Siksi kikyn jatko on ratkaistava toimialakohtaisesti.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) ehdottamaa kiky-päivien käyttämistä koulutukseen Palola ei pidä mahdollisena ratkaisuna.
– Ylipäänsä olen sitä mieltä, että poliittisten päättäjien ei pitäisi sekaantua työmarkkinapöydissä käytävään keskusteluun.
Palola puolustaa kiky-sopimusta muistuttamalla, että se tehtiin hankalassa tilanteessa.
– Ilmassa oli pakkolakien uhka, ja näköpiirissä merkittävien työmarkkinahäiriöiden mahdollisuus. Kikyn arvo oli siinä, että tilanne pystyttiin ratkaisemaan neuvottelemalla. Sopimuksen merkitystä talouden ja työllisyyden kasvulle en osaa arvioida, mutta ei se sitä ainakaan haitannut, hän sanoo.