Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että hoitajien palkkojen korottaminen on ”simppeliä”.
Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksista alettiin neuvotella tässä kuuussa. Asetelmat ovat haastavat. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on peräänkuuluttanut malttia. Työntekijäpuolella ajetaan taas tuntuvia palkankorotuksia.
Tehy ja lähi- ja perushoitajaliitto Super ovat esittäneet jo aiemmin ohjelmaa, jossa sote-alalla maksettaisiin kymmenen vuoden ajan 1,8 prosenttiyksikköä suuremmat palkankorotukset kuin miesvaltaisilla aloilla.
– Neuvottelupöydässä neuvotellaan tulos, ja yhteiskunnalta eli verovaroista saadaan siihen rahat, Millariikka Rytkönen toteaa.
KT on esittänyt julkisuudessa laskelmia, joissa kiistetään väitteet hoitajien palkkakuopasta. Työnantajien mukaan palkat ovat linjassa muiden vastaavan koulutustason ammattiryhmien kanssa. KT:n tutkimuspäällikkö Mika Juutinen kertoi hiljattain Iltalehdelle, että esimerkiksi Sairaanhoitajan kokonaisansio on keskimäärin 3[nbsp]163 euroa kuukaudessa ja että Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan 52 prosenttia suomalaisista palkansaajista ansaitsee tätä vähemmän.
KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen ja valtuuskunnan puheenjohtaja Kirsi-Marja Lievonen julkaisivat taas viikko sitten HS:n mielipidekirjoituksessa laskelmia erilaisten palkankorotusten vaikutuksista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimuksen piirissä on vajaat 180[nbsp]000 työntekijää. 200 euron korotus kuukausipalkkoihin maksaisi valtiolle yli 660 miljoonaa euroa. 300 euron korotus merkitsisi jo liki miljardin kustannusvaikutuksia.
– Palkankorotusten yleinen linja näyttää olevan muodostumassa noin kahden prosentin tasolle. Toisin sanoen jo sadan euron korotus sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimukseen olisi melkein kaksinkertainen yleiseen linjaan verrattuna, Jalonen ja Lievonen kirjoittivat.
Millariikka Rytkönen kiistää työntantajapuolen puheet.
– Ainahan ne sanoo, ettei ole rahaa, mutta ainakin kuntien viime vuoden verotulojen kasvun perusteella näyttää siltä, että rahaa on. Vuosi 2021 on jo toinen ylijäämäinen peräjälkeen, hän toteaa HS:lle.
Tehy-johtajan mukaan veronkorotuksillakaan ei kannata pelotella.
– Ei mitään yhteiskunnan rahoittamaa toimintaa jyvitetä veronkorotuksilla. Hävittäjätkin hankitaan ilman korvamerkittyjä korotuksia.
