Burman presidentti Thein Sein mukaan hän ei tahdo perustuslain rajoittavan kenenkään burmalaisen mahdollisuuksia nousta maan johtajaksi. Sotilasjuntan laatiman, vuonna 2008 voimaan tulleen perustuslain mukaan ehdokas, jonka lähisukulaisilla on ulkomaan kansalaisuus, ei voi tulla valituksi presidentiksi.
Nobel-palkitun oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin kahdella aikuisella pojalla on brittikansalaisuus.
Sein perusteli muutoksia kansallisen sovinnon politiikalla. Hän sanoo muutosten olevan tarpeellisia myös sotimisen lopettamiseksi Burman lukuisten vähemmistökansallisuuksien kanssa.
Vähemmistökansojen edustajat ovat vaatineet Burman julistamista federalistiseksi valtioksi, jotta ne voisivat paremmin itse päättää asioistaan.
Thein Seinin mukaan hän on vuodesta 2011 alkaneen presidenttikautensa ajan pyrkinyt edistämään kansallista sopua. Perustuslakimuutoksista ilmoittaessaan hän varoitti oppositiota ja vähemmistökansoja vaatimasta muutoksia, jotka voivat johtaa poliittiseen takalukkoon ja sotilasjuntan valtaan paluuseen.
Suu Kyin demokraattisen opposition puhemies Nyan Win sanoi katseiden kääntyvän nyt siihen, miten Sein aikoo toteuttaa lupauksensa.
Suu Kyin presidenttiehdokkuuden ja vähemmistökansojen oikeuksien ohella oppositio vaatii muutoksia myös perustuslain pykälään, joka takaa armeijalle neljänneksen parlamentin paikoista.
Burman odotetaan järjestävän vapaat parlamenttivaalit vuonna 2015. Edelliset vuonna 1990 järjestetyt vaalit Suu Kyin Demokratian liitto voitti ylivoimaisesti, mutta tuloksen selvittyä armeija lujitti valtaansa ja pisti Aung San Suu Kyin kotiarestiin ja sadat hänen tukijansa vankilaan.
Poliittisia vankeja vapaaksi
Presidentti Sein lupasi vapauttaa kaikki Burman poliittiset vangit vuoden 2013 loppuun mennessä.
Uutena vuotena vapautettiinkin viisi poliittista vankia ja 200 oppositioaktivistia vastaan nostetut syytteet kumottiin. Oppositiolähteiden Irrawaddy-lehdelle kertoman mukaan vankiloissa on vielä 46 poliittista vankia, joista useat ovat istuneet yli kymmenen vuoden tuomioita.
Burman poliittisten vankien yhdistystä edustava Tun Kyi sanoo olevansa rohkaistunut uusista armahduksista, mutta muistutti samalla, että voimassa olevien lakien, kuten kokoontumisia säätelevän lain ja rikoslain perusteella, ihmisiä voidaan edelleen passittaa poliittisista syistä vankilaan.
Demokraattisen opposition loppujen vankien vapauttamista vaatineessa kokoontumisessa Rangoonissa muistutettiin 175 poliittisen vangin kuolleen pidätysaikanaan sotilasjuntan käsissä. Oppositio vaatii kuolemiin vastuullisia astumaan esiin ja pyytämään anteeksi.
Kuolleiden omaisia edustavan Min Ko Naingin mukaan vastuullisten nimet pitäisi julkistaa siitä huolimatta, ovatko he vielä valta-asemissa tai niistä jo luopuneita.
– Tällä tavoin heidät saataisiin teoistaan julkiseen häpeään mikä osaltaan edistäisi kansallisen sovinnon prosessia, hän sanoo.
Teksti: KALLE SYSIKASKI