Lukemattomissa artikkeleissa on viimeisen vuosikymmenen aikana spekuloitu sillä, mitä Vladimir Putin todella haluaa.
Kysymys on ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija, tohtori Jevgeni Roštšinin mielestä siinä mielessä perusteltu, että Putinin ilmaisemat tavoitteet – Venäjän hyökkäyksen väitetyt ”juurisyyt”, ovat hänen mukaansa suorastaan absurdeja.
Tuorein näyte tästä oli Putinin Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille Alaskassa pitämä pitkäpiimäinen luento Itä-Euroopan varhaiskeskiajan fiktiivisestä historiasta.
Roštšin kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota myös Venäjän kiihkeään haluun tulla jälleen tunnustetuksi ja kunnioitetuksi suurvaltana. Sen käsittäminen voi hänen mielestään tarjota ratkaisun avaimen.
Kreml on yrittänyt hänen mukaansa pitkään väittää, että kansainvälisen järjestelmän moninapaisuus on tosiasia. Sotšissa vuosittain järjestettävässä niin sanotun Valdai-klubin kokouksessa Putin antoi kuitenkin taannoin ymmärtää, että moninapaisuuteen on vielä matkaa.
– Jos todellinen moninapaisuus vallitsisi, Nato ei olisi Putinin mielestä laajentunut, vaan maat olisivat pyrkineet syvempään yhteisymmärrykseen Ukrainan sodan syistä, Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väitellyt Roštšin toteaa Center for European Policy Analysis -ajatuspajan julkaisemassa artikkelissa.
Roštšin toimii vierailevana tutkijana amerikkalaisessa Henry A. Kissinger -keskuksessa Johns Hopkins -yliopistossa.
Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on hänen mukaansa ajautunut pattitilanteeseen, jossa on kyseenalaista, voiko Venäjän hitaasti etenevä ja raskaita tappioita kärsinyt armeija enää saavuttaa merkittäviä sotilaallisia voittoja.
– Moskova väittää edelleen, että sota Ukrainaa vastaan on itse asiassa sota Natoa vastaan, ja yrittää tehdä Alaskan huippukokousta edeltäneestä niin sanotusta neuvotteluprosessista pohjan laajemmalle suhteiden uudistamiselle Yhdysvaltojen kanssa, hän muistuttaa.
Putin on myös äskettäin ehdottanut New START-ydinasesopimuksen jatkamista. Vaikka Venäjän alkuperäiset aloitteet olivat Roštšinin mukaan pelkkää silmänlumetta hyökkäyssuunnitelmien hämärtämiseksi, sopimuksen jatkaminen nyt voisi tarjota Kremlille keinon irtautua sodasta ja diplomaattisen voiton, jota hän voisi hyödyntää tiivistääkseen suhteita niin sanottuun globaaliin etelään.
– Jos Putin saisi tällaisen sopimuksen Donald Trumpilta, se erottaisi hänet globaaleista kilpailijoistaan, jotka voivat parhaimmillaankin toivoa vain suotuisaa kauppasopimusta Yhdysvaltojen uuden hallinnon kanssa. Siinä mielessä Putin jopa päihittäisi Kiinan pyrkimykset muodostaa vastavoima USA:lle ja vahvistaisi painoarvoaan keskusteluissa globaaleista ja alueellisista turvallisuusjärjestelyistä globaalin etelän johtajien kanssa, Roštšin toteaa.
