Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkisti kesäkokouksessaan Oulussa Vapaus TARVITSEE vastuuta -keskusteluavauksen, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua. Kyseessä ei ole siis lopullinen asiakirja, vaan pohjatyö jatkovalmistelulle.
Keskustelunavausta käsitellään alueellisissa tilaisuuksissa ympäri Suomea. Keskustelu on avoin kaikille suomalaisille. Jokainen on tervetullut esittämään ideoitaan tavoitteista ja keinoista kokoomuksen kanavissa. Keskustelun pohjalta kokoomus työstää ympäristöohjelmansa.
Kokoomus haluaa välttää turhaa sääntelyä, ja ympäristöavauksessaankin se painottaa hintaohjausta. Puolue haluaa, että markkinoita ohjaamalla ihmiset ja yritykset tehtävät oikeita valintoja.
Keskusteluavaus rakentuu kolmen vastuun ympärille: vastuu vesistöistä, vastuu ilmastosta ja vastuu luonnon monimuotoisuudesta. Vastuiden toteuttamiseksi työpaperissa esitetään tavoitteita tulevalle vaalikaudelle.
Vesistöjen uhka on rehevöityminen
Suomen vesistöjen pahin uhka on rehevöityminen ja roskaantuminen. Rehevöitymistä aiheuttavaa ravinnekuormaa täytyy vähentää koko yhteiskunnassa.
– 2000-luvun Suomessa kaupunkien jätevesien ylijuoksutuksia ei voida hyväksyä usein toistuvina tapauksina, vaan puhdistuslaitosten on toimittava tehokkaasti ja toimintavarmasti. Monin paikoin jätevesien käsittelyn laatua on myös parannettava, jotta ravinteet saadaan tehokkaasti talteen niin varsinaisista jätevesistä kuin hulevesistäkin, paperissa todetaan.
Vesistöjä rehevöittävien ravinteiden keskiössä on biomassoihin sitoutunut fosfori- ja typpikuorma, josta yli 80 prosenttia syntyy maataloudessa.
Kokoomus korostaa, että kyseessä ei ole syytös – suomalainen maatalous kestää kansainvälisen vertailun hyvin – vaan lähtökohta yhteiselle työlle, jonka avulla teemme suomalaisesta ruoantuotannosta entistä puhtaampaa.
Kokoomusedustajien mielestä tavoitteena pitää olla, että vesistöjen maataloudesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta vähennetään huomattavasti vuoteen 2025 mennessä.
Keinona tähän pääsemiseksi kokoomuskansanedustajat esittävät muiden muassa, että orgaaniset ravinteet, etenkin lannan sisältämät ravinteet, tulisi saada liikkumaan sellaisilta alueilta, joissa niitä on liikaa, sellaisille alueille, missä ravinteista on puutetta esimerkiksi luomalla kierrätysravinteiden sekoitevelvoite tai asettamalla peltolannoittamisen fosforirajat viimeisimmän tutkimuksen mukaiselle kestävälle tasolle.
– Kaupunkien jätevesien käsittelyssä toimintavarmuuden ja käsittelyn laadun varmistamista tulisi parantaa siten, että käsittelemättömän jäteveden ylijuoksutukset vesistöihin vähenevät murto-osaan vuoteen 2025 mennessä ja ravinteiden talteenotossa päästään kaikkialla parhaiden käytäntöjen tasolle, työpaperissa esitetään.
Saastuttamiselle asetettava riittävä hinta
Kokoomus toteaa, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin riski tällä vuosisadalla.
– Uskomme markkinoiden luovuuteen ja tehokkuuteen päästöongelmien ratkaisemisessa, kunhan saastuttamiselle asetetaan yhteiskunnan toimesta riittävä hinta. Päätökset on tehtävä pitkäjänteisesti. Tuotekehityksen ja investointien valintoja tehtäessä on voitava luottaa siihen, että fossiilisiin ratkaisuihin nojautuminen tulee jatkuvasti kalliimmaksi.
Kokoomuksen mielestä päästöhinnoittelu tulee saada tasolle, jolla se on pääasiallinen ohjauskeino puhtaaseen energiaan siirtymisessä erillisten tukien sijaan.
Kokoomus on hallituksessa ajanut esimerkiksi kivihiilen kieltämistä, biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta liikenteeseen sekä päästöhinnoittelua lämmityspolttoaineiden ja autojen verotuksessa.
– Suomen on jatkettava määrätietoista ilmastopolitiikkaansa myös vuoden 2030 jälkeen. Suomalaisen yhteiskunnan tulisi olla lähes päästötön vuoteen 2050 mennessä, kokoomuskansanedustajat sanovat.
Ohjauskeinot tähän on kokoomuksen mukaan linjattava pitkäjänteisesti ja mahdollisimman teknologianeutraalisti, että toimijat ehtivät sopeutua ja markkinat löytää kustannustehokkaimmat ratkaisut.
Kokoomusedustajat esittävät, että autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen.
– Tavoitteeksi on otettava, että sähköä tai biokaasua käyttävä ajoneuvo on suomalaiselle aina fossiilista polttoainetta käyttävää autoa kilpailukykyisempi vaihtoehto viimeistään 2030-luvulla.
Kokoomusedustajat esittävät energiapolitiikan lähtökohdaksi, että 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuisi muuhun kuin bioenergian lisäämiseen entisestään. Uudet energiatukipäätökset pitäisi kohdentaa jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin.
Huolta luonnon monimuotoisuudesta
Ympäristöministeriön teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä ja uskoo sen lisäävän hyvinvointia. Lisäksi noin 80 prosenttia vastanneista kokee luonnon monimuotoisuuden turvaamisen yhteiskuntamme keskeiseksi tehtäväksi.
Kokoomuksen kansanedustajat ehdottavat, että muun muassa soiden suojelualueen verkostoa laajennetaan merkittävästi lisäämällä suojelun piiriin valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja energian lähteinä olleet turvesuot ennallistettaisiin luonnontilaan, kun niiden hyödyntäminen loppuu.
Valtion metsien käytössä pitäisi puolestaan varmistaa tasapaino virkistys- ja matkailuarvon sekä puunkäytön välillä. Tähän tulisi erityisesti kiinnittää huomiota kansallispuistojen sekä valtakunnallisesti merkittävien virkistys-, retkeily- ja matkailualueiden välittömässä läheisyydessä.
Kertakäyttökulutusta ja hukkaa on saatava vähennettyä ja resurssien käyttöä järkevöitettyä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mukaan toimenpiteitä tarvitaan erityisesti biojätteiden, tekstiilijätteen ja muovin parempaan kierrätysasteeseen. Kierrätysmateriaalien ja -tuotteiden käyttöä pitäisi edistää esimerkiksi julkisissa hankinnoissa.