Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona kunnianhimoisen ohjelman, jolla tähdätään vuoteen 2030 mennessä ainakin 55 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta.
Suunnitelmassa linjattiin, että kaikkien uusien autojen olisi oltava vuodesta 2035 lähtien päästöttömiä.
Jäsenmaita edellytetään lisäämään latauskapasiteettia päästöttömien autojen myynnin mukaan. Sähkölatauspisteitä olisi oltava 60 kilometrin välein ja vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein.
Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallion mukaan tavoitteet edellyttävät myös Suomen autoverotuksen muuttamista.
Hän huomauttaa, että akusto nostaa tällä hetkellä sähköauton hintaa noin 10 000–15 000 eurolla verrattuna vastaavankokoiseen polttomoottoriautoon.
– Mikäli Suomella ei ole tuntuvia – lähelle Ruotsin ja Saksan tasoisia – hankintakannustimia, ei autokannan sähköistyminen etene toivottuun tahtiin, vaan kansalaiset pitävät vanhoista autoistaan pidempään kiinni, Tero Kallio sanoo Verkkouutisille.
– Myös epätoivottava kehitys käytettyjen autojen maahantuonnin kasvusta entisestään on mahdollinen, mikäli meillä ei uusita sähköautojen hankintakannustinmallia pian.
Latausverkoston laajentaminen on ratkaisevan tärkeää Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa. Täyssähköautojen osuus tuskin kasvaa, jos niitä ei voi ladata myös suurempien kaupunkien ulkopuolella.
Komissio esitti EU-alueelle velvoitetta rakentaa 3,5 miljoonaa julkista latausasemaa.
– Tämä on täysin riittämätön määrä. Komissio on itse aiemmin arvioinut tarpeen olevan kuusi miljoonaa latausasemaa, Kallio sanoo.
Lainsäätäjä on ohjannut autoteollisuutta kepillä ja porkkanalla
Tero Kallio esittää Suomelle kolmen asian tehtävälistaa. Ensinnäkin täyssähkö- ja vetyautojen hankintatuki olisi saatava noin 3000–5000 euron tasolle autoa kohden. Tuki voisi kestää kolmen vuoden ajan niin, että hankintatukisumma laskee hiukan joka vuosi.
Autovero tulisi poistaa kokonaan nollapäästöisiltä autoilta, kuten valtiovarainministeriön veroryhmä esitti toukokuussa.
Lisäksi kotitalouksien, työpaikkojen ja julkisten latausasemien rakentamiseen tarvittaisiin noin 40–50 miljoonaa euroa. Summa kohdennettaisiin muun muassa taloyhtiöille ja yrityksille.
– Muutoin latausverkosto ei pysy mukana sähköistymisessä. Autoteollisuus on tuonut sähköautot ja vetyautot markkinoille, koska lainsäätäjä on ne kepillä ja porkkanalla siihen ohjannut, Tero Kallio sanoo.
– Harjoitus ei ole ollut, eikä tule jatkossakaan olemaan halpa autoalalle. Nyt on jäsenmaiden hallitusten, Suomi mukaan lukien, aika vastata omaan huutoonsa, Kallio jatkaa.