Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut vuosi. Ukrainassa takana on vuosi sellaista kärsimystä, mitä juuri kukaan ei olisi uskonut ennen sotaa näkevänsä 2020-luvun Euroopassa. Siviilejä on ammuttu ohjuksin, tapettu, pahoinpidelty ja raiskattu vallatuille alueille jääneitä ihmisiä sekä viety lapsia väkisin Venäjän puolelle. Venäjän hallinnon ja sotilaiden toimet ovat olleet hyvin brutaaleja. Sotarikoksia on tutkinnan alla valtava määrä.
Mielenkiintoista on ollut muiden maiden suhtautuminen Venäjän toimintaan. Länsimaiset demokratiat ovat tuominneet jyrkästi Venäjän toimet ja ovat antaneet Ukrainaan sekä siviili- että sotilasapua. Sen sijaan isot valtiot, kuten Kiina ja Intia, ovat vain pyrkineet hyötymään taloudellisesti kriisistä. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa on myös monia maita, jotka eivät ole tuominneet Venäjän toimia ja pitävät edelleen yllä suhteitaan Venäjään.
Maailma on siis jakautunut kahteen leiriin. Niihin valtioihin, jotka pitävät kiinni ihmisoikeuksista, demokratiasta, elinkeinovapaudesta, omaisuudensuojasta. Nämä maat nojaavat edelleen Ranskan vallankumouksen arvoihin eli vapauteen, veljeyteen ja tasa-arvoon. Toisella puolella barrikadia ovat ne valtiot, jotka eivät anna näille arvoille mitään painoarvoa. Niitä maita johdetaan autoritäärisesti, eikä hallitsijoiden tarvitse hakea vallalleen valtuutusta kansalta. Tämän blokin merkittävin toimija on Kiina, joka on polkenut maahan demokratian rippeetkin Hong Kongissa, kurittanut uiguureita ja uhittelee avoimesti Taiwanille.
Kiinan ja Yhdysvaltain välillä on viime aikoina käyty erikoista vakoilupallojupakkaa. Tämä jupakka peruutti jo ulkoministerien tapaamisen, mikä ei ole hyvä merkki. Kiina pyrkii selvästi haastamaan USA:n roolin maailman johtavana valtiona ja Kiina haastaa samalla koko länsimaista järjestelmää. Venäjä tekee samaa brutaalein keinoin, kun Ukraina yrittää säilyttää itsenäisyytensä, päästä irti Venäjän kahleista ja osaksi ihmisoikeuksia kunnioittavaa länttä.
Maailman jakautuminen kahteen blokkiin on nyt vahvempaa ja vakavampaa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Erittäin huolestuttavaa on, että kylmä sota on jo myös kuumentunut. Toivoa sopii, että Yhdysvallat ja Kiina kykenevät välttämään avoimen yhteenoton. Euroopan on edelleen vahvistettava omaa puolustustaan ja vastattava riittävällä voimalla Venäjän haasteeseen Ukrainassa. Venäjän ei saa antaa voittaa Ukrainassa, koska se vaan toisi ongelmat lähemmäksi. Viime kädessä kyse ei ole enemmästä, eikä vähemmästä, kuin koko länsimaisen elämäntavan puolustamisesta.
