Autoliitto tyrmää Ilta-Sanomissa osan esillä olleista päästövähennyskeinoista jo nyt.
– Ruuhkamaksuissa tullaan siihen, että kuka määrittää, mikä on ruuhka? Se, että ihmisiä menee aamulla töihin ja tulee iltapäivällä pois niin, että autot jonoutuvat, ei ole kansainvälisellä mittapuulla ruuhka. Joukkoliikenteen kannattavuutta halutaan parantaa sillä, että autoilijoiden maksuja nostetaan ja sehän on uusi vero, vaikka siitä puhutaan maksuna. Emme ole kannattamassa uusia veroja oman auton käyttäjille, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen sanoo IS:lle.
Autoalan etujärjestöt antavat kannatusta sen sijaan toimille, jotka kannustavat autoilijoita vaihtamaan uudempiin autoihin.
– Ajoneuvoveron keventäminen vähempipäästöissä autoissa parantaisi niiden houkuttelevuutta. Ajosuorite tehdään keski-ikäisillä autoilla, vanhempien autojen osalta ajosuorite on suhteellisen pieni. Se ei ole ratkaisu, että vanhempia autoja lähdettäisiin rokottamaan oikein kunnolla, Nieminen katsoo.
Esillä on myös Aalto-yliopiston tutkijoiden ehdotus polttoaineiden myyntilupajärjestelmän luomisesta. Mallissa valtio määrittäisi alimman ja ylimmän mahdollisen hinnan polttoainelitran myyntiluvalle, ja luvan hinta sidottaisiin polttoaineen sisältämiin päästöihin. Käytännössä bensiinin ja dieselin myynti vähenisi vuodesta toiseen.
Mallin seurauksena pumppuhinnat kallistuisivat. Tutkijoiden mukaan päästökauppa keräisi valtion kassaan miljardeja euroja, joilla voitaisiin kompensoida mallin pienituloisille ja teollisuudelle aiheuttamia haittoja. Autoliitto suhtautuu nihkeästi myyntilupajärjestelmään.
– Siinä on sellaisia elementtejä, jotka tekevät erittäin vaikeaksi arvioida, minkälaiseksi polttoaineen hinnanmuodostus muuttuu. Ehkä se on poliitikoille helpompaa, kun ei tarvitse kertoa, että polttoainevero nousee, kun se tapahtuu automaattisesti, Nieminen toteaa IS:lle.