Pääkaupungin liikenteen on viime aikoina syytetty ajautuneen suoranaiseen mottiin. Julkisessa keskustelussa on kansanedustajia myöten valitettu erityisesti pääväyliä tukkivien tietöiden aikatauluista, pahoista ruuhkista ja liikennekaaoksen vaikutuksista työmatkaliikenteeseen. Keskusteluun on samalla noussut yksityisautoilun rooli ja tulevaisuus pääkaupungin liikenteessä.
Verkkouutiset kysyi sähköpostitse Helsingin valtuustoryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö yksityisautoilua vähentää Helsingissä sekä onko liikenne todella ”motissa” ja jos näin on, mitä asialle pitäisi tehdä.
Kyselyyn vastasivat keskustan, kokoomuksen, KD:n, Piraattien, PS:n, SDP:n, sinisten, vasemmistoliiton ja vihreiden ryhmät.
Yksityisautoilun konkreettista rajoittamista pitävät tarpeellisina etenkin keskusta, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto. Kokoomuksessa ja KD:ssa katsotaan, että tehokkaasti toimiva joukkoliikenne johtaa itsestään autoliikenteen vähentymiseen. Perussuomalaiset, siniset ja piraatit totesivat ykskantaan, ettei autoliikennettä tule pyrkiä vähentämään.
Kaikki ryhmät myönsivät pääkaupungin tietöiden aiheuttavan hankaluuksia liikenteelle ainakin paikoittain. Ongelman vakavuudesta oli kuitenkin erimielisyyttä. Ratkaisuehdotuksina liikenteen sumppuihin tarjottiin tietöiden paremman suunnittelun lisäksi esimerkiksi bulevardisuunnitelmien perumista ja tunneleiden rakentamista.
Verkkouutiset kokosi alle ryhmäjohtajien vastaukset kysymyksiin.
Terhi Peltokorpi (kesk.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Yksityisautoilua keskustaan on kyettävä vähentämään. Joukkoliikennettä pitää kehittää, erityisesti poikittaisliikenteen lisääminen on välttämätöntä ja vaihtoyhteyksiä liikennevälineestä toiseen pitää parantaa, liityntäpysäköintimahdollisuuksia pitää lisätä ja parantaa kaupungin reuna-alueilla yhdessä naapurikuntien kanssa. Erityisesti juna-asemien lähistöjen liityntäpysäköintiä pitää lisätä.
– Pyöräilyn edellytyksiä on parannettu, mutta niitä pitää parantaa edelleen. Myös kaupunkipyörien määrää pitää lisätä ja asemia laajentaa yhä kauemmaksi keskustasta uusiin lähiöihin.
– Helsingin pitää tarttua aiempaa rohkeammin erilaisiin alusta- ja jakamistalouden myötä syntyneisiin liikkumismuotoihin ja kannustaa myös omalta osaltaan yrittäjyyteen näissä asioissa. (Yhteiskäyttöautot, kimppakyydit jne.)
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Ei mielestäni, mutta ongelmia aiheuttavat tällä hetkellä useiden pääväylien korjaukset. Korjauksia ja kunnossapitoa on tehtävä jatkuvasti, mutta niiden suunnittelua ja koordinointia on parannettava entisestään. Jätkäsaaren liikennejärjestelyihin on löydettävä uusia ratkaisuja, liikennesuunnittelussa on sen osalta epäonnistuttu.
Risto Rautava (kok.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Jos joukkoliikenne on toimivaa, niin se vähentää yksityisautoilua. Pakkokeinoja ei tarvita. Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– On motissa. (Pitäisi) sallia teiden rakentaminen tai korjaus aikoina, jolloin on vähän liikennettä kuten öisin. Pidemmällä aikavälillä toteuttaa maanalainen kokoojakatu, etsiä myös muita maanalaisia ratkaisuja.
Mika Ebeling (kd.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Vapaaehtoisesti tehokkaan ja nopean joukkoliikenten välityksellä.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– En sanoisi, että se varsinaisesti motissa on, mutta merkittäviä ongelmia lukuisten tietöiden takia on. Tietöiden organisointia tulee parantaa.
Petrus Pennanen (pir.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Ei. Autoilu on muuttumassa itseajavien, yhteiskäyttöisten tullessa markkinoile. Tämä mahdollistaa pysäköintialueiden vähentämisen ja autojen suuremman käyttöasteen, mutta ei ole syytä olettaa että itse liikenteen määrä vähenisi.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Kyllä. Kaupunkiin on syytä rakentaa maanalainen kokoojakatu, josta on tunneliliittymät Katajanokalle, Olympiterminaaliin ja Länsisatamaan. Näin maan päälle keskustaan saadaan lisää kävelyalueita.
– Lisäksi autoilta suljettujen tunnelien ja siltojen vajaakäyttöä pitää vähentää esimerkiksi älypuomiratkaisuilla. Jätin tästä valtuustoaloitteen kaksi viikkoa sitten.
Mika Raatikainen (ps.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Ei. Yksityisautoilua tarvitaan nyt ja jatkossa. Puheet siitä, että polkupyöräilijöiden määrä on kymmeniä-satojatuhansia on lähinnä naurettavaa.
– Keskimäärin näen matkallani Kontula-Eduskunta noin 12 pyöräilijää. Yksityisautoilu tulee kehittymään automaation suuntaan ja pienet, Smartin kokoiset autot tulevat yleistymään. Väestö vanhenee eivätkä talvet lopu vaikka piipertäjät sellaista kuvittelevatkin. Autoilu toivottavasti tulee lisääntymään – päästöt ovat kohta nollassa eli sekin tekosyy poistuu. Maailma voidaan pelastaa vaikka autoja onkin!
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Helsingin liikenne on osittain motissa. Itse kuljen idästä päin autollani kerran-pari viikossa ja Itäväylä vetää jotenkuten – tosin ihmettelen, miksi Herttoniemen tietyömaalla näkyy varsin vähän työntekijöitä. Kyseessä pääväylä, minkä kunnostaminen näyttää kestävän ja kestävän. Lännestä liikenne vielä kaoottisemmassa tilassa puhumattakaan Jätkäsaaresta ym.
– Viherkommunistien tukemat bulevardisointisuunnitelmat ovat älyttömyydessään aivan Pahkasikaa – liikenteen motit eivät lopu sillä, että tehdään pullonkauloja tuloväylille vaan sillä, että keskustatunneli rakennetaan samoin kuin Sörnaisten tunneli jne. Tämänhetkinen motittaminen ja liikenteen estäminen johtuu lähinnä huonosta korjaussuunnitelusta ja –aikatauluista (esim. Mechelininkatu).
Eveliina Heinäluoma (sd.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Kyllä.
– SDP pitää tärkeänä, että Helsingissä panostetaan joukkoliikenteen kehittämiseen ja houkuttelevuuteen. Tämä on tärkeää kaupungin kestävän kasvun kannalta. Joukkoliikenteen käyttämisen on oltava edullista, jotta se olisi houkutteleva vaihtoehto. Joukkoliikenteen käyttöön vaikuttaa eniten kaksi asiaa: saatavuus ja hinta. Joukkoliikenteen toimivuuden parantamisen ja edullisuuden kautta voidaan vähentää yksityisautoa.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Yksittäisillä alueilla, mutta ei koko Helsingissä. Helsingin liikennejärjestelmää ei pidä rakentaa ideologisesta lähtökohdasta – tavoitteena pitää olla toimivan ja viihtyisän kaupungin sekä kestävän kasvun takaaminen. Toimivassa kaupungissa myös elinkeinoelämän edellytykset on huomioitu.
– Joihinkin paikkoihin on liikenteen sumppuja huonojen päätösten takia. Esimerkiksi Jätkäsaaren suunnittelussa on tehty virhearviointeja ja nyt kaupunki pyrkii parantamaan kaupunginosan liikenneolosuhteita. Kun liikennejärjestelmä on suunniteltu ottamalla huomioon eri liikkumismuodot, ei pääse syntymään motteja tai ruuhkia, joita on vaikea jälkikäteen purkaa. Sujuvan liikkumisen mahdollistaminen on ilmastoteko – tällöin autot eivät myöskään seiso tyhjäkäynnillä ruuhkissa.
Sampo Terho (sin.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Ei. En usko liikennemuotojen vastakkainasetteluun, vaan Helsinkiin mahtuvat niin jalankulkijat, pyöräilijät, joukkoliikenne kuin autoilijat. Autoilijoita ei pidä häätää ulos kaupungista huonolla liikennesuunnittelulla.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Kyllä. Etenkin Helsingin sisääntuloväylät kärsivät valtavista ruuhkista, eikä näin voi jatkua. Helsingin vanhojen valtapuolueiden ideologinen, ruuhkia lisäävä liikennepolitiikka tuhoaa Helsingin saavutettavuuden, viihtyisyyden ja vetovoiman.
– Kaikkein kriittisin toimenpide on, että Helsingin pitää perua ruuhkia, matka-aikoja ja kasvihuonepäästöjä lisäävät bulevardisointisuunnitelmansa. Sisääntuloväyliä pitäisi pikemminkin laajentaa kuin kaventaa, sekä harkita autotunnelien rakentamista etenkin keskusta-alueelle.
Anna Vuorjoki (vas.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Kyllä. Yksityisautoilun vähentäminen vähentää ilmastopäästöjä, parantaa ilmanlaatua ja lisää kaupungin viihtyisyyttä, kun tilaa vapautuu autoilta ihmisille. Se on myös autoilijoiden etu: jos autoja on liikenteessä vähemmän, on ajaminen helpompaa niille, joille oman auton käyttäminen on esimerkiksi töiden vuoksi välttämätöntä.
– Ensisijaisesti pitää lisätä kevyen ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta esimerkiksi parantamalla pyöräilyväyliä, kehittämällä nopeaa raideliikennettä ja alentamalla joukkoliikennemaksuja. Uuden yleiskaavan tavoitteet liikkumisen painopisteen siirtämisestä kevyeen ja joukkoliikenteeseen ovat oikeat.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Kokonaisuutena ei. Helsingissä pystyy melko sujuvasti liikkumaan julkisilla liikennevälineillä, kävellen ja pyöräillen. Toki ruuhka-aikoina keskustan sisääntuloväylillä on paljon liikennettä, mikä hidastaa yksityisautolla kulkemista, mutta liikenne ei tukkiudu täysin.
– Useissa paikoissa tietyöt haittaavat kuitenkin liikenteen sujumista ja niin pyöräilijöiden kuin autoilijoidenkin liikkumista. Helsingissä tietyöt aiheuttavat enemmän haittaa kuin monessa muussa paikassa, koska keskusta on ahtaassa niemenkärjessä. Toisaalta teiden korjausta on välttämätöntä tehdä. Olennaista olisikin miettiä keinoja, miten tietyöt saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti ja kaikki olennaiset korjaukset kerralla. Lisäksi esimerkiksi korjausten aikaisiin kevyen liikenteen järjestelyihin on kiinnitettävä huomiota.
Otso Kivekäs (vihr.)
Pitääkö yksityisautoilua vähentää Helsingissä?
– Kaupungin kasvaessa liikenteen määrä kasvaa ja siksi sen pitää suuntautua tehokkaampiin liikennemuotoihin (joukkoliikenne, kävely, pyöräliikenne). Autoliikenteen märä keskustassa on vähentynyt tällä vuostuhannella noin 20 prosenttia.
– Nykyiset automäärät eivät ole koko kaupungin tasolla katsottuna suuri ongelma, mutta autoiluun käytettyä tilaa täytyy monin paikoin vähentää, jotta voidaan rakentaa toimivaa kaupunkia.
Onko Helsingin liikenne ”motissa” ja jos näin on mitä asialle tulisi tehdä?
– Helsingin liikenne toimii vastaavan kokoisiin kaupunkeihin verrattuna hyvin. Pääroolissa on tietenkin joukkoliikenne, jolla enemmistä liikkuu , mutta myös autolla pääsee kulkemaan, vaikka tietyömaat ajoittain haittaavat liikennettä.
