Pyöräliitto kertoo ruotsalaistutkimuksesta, jonka mukaan hyöty-kustannuslaskelmia pitää kehittää, koska liikenneinvestoinneissa aliarvioidaan autoilun kustannukset.
Linné -yliopiston professorin Steffan Gösslingen johtamassa tutkimuksessa eri liikennemuotojen hyötyjä ja kustannuksia arvioitiin neljällätoista muuttujalla kuten ilmastonmuutoksella, maankäytöllä, ruuhkilla ja terveydellä.
Tutkimuksen mukaan EU:ssa syntyy vuodessa pyöräliikenteestä 24 miljardin ja jalankulusta 66 miljardin edestä hyötyjä vuosittain. Yksityisautoilu sen sijaan aiheuttaa 500 miljardin euron kustannukset EU-maissa. Tutkimusraportti on julkaistu Ecological Economics -tiedelehdessä.
Tampereen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen apulaisprofessori Heikki Liimatainen näkee hänkin muutostarpeita nykyisissä hyöty-kustannuslaskelmissa.
– Matka-ajan merkitys muuttuu liikenteen automaation myötä. Ja kun päästöjä pitää vähentää, niin on luonnollista, että päästöjen painoarvo laskelmissa kasvaa, hän kertoo Pyöräliiton tiedotteessa.
Tärkeää hänen mukaansa on myös, tehdäänkö arviointi yksittäisen tie- tai ratapätkän osalta vai arvioidaanko hankkeen vaikutuksia laajemmin liikennejärjestelmään.
– Ilmastonäkökulma haastaa siihen, että pitäisi siirtyä järjestelmätason tarkasteluun. Nykyään arvioinnista puuttuu myös jalankulun ja pyöräilyn positiivinen puoli, Liimatainen toteaa.
Hän ei kuitenkaan usko Gösslingin tutkimuksen kykyyn ratkaista liikenneinvestointien hyöty-kustannuslaskelmiin liittyviä ongelmia.
– Eri kustannukset tulisi huomioida laajemmin ja niiden arvojen määrittelyä tulisi olla kehittää. Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät kustannukset on määritelty liian alhaisiksi EU:ssa. Poliitikkojen pitäisikin jokaisessa maassa kehittää omaa kansallista viitekehystä. Tanskassa ja Hollannissa tässä ollaan jo pitkällä.