Aurinkokunnan planeettojen määrä putosi yhdeksästä kahdeksaan tasan 20 vuotta sitten. Pluto menetti planeetan asemansa elokuussa 2006, mutta päätös ei vaientanut kiistaa. Nyt osa tutkijoista sanoo suoraan, että koko ratkaisu oli virhe.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni IAU luokitteli vuonna 1930 löydetyn Pluton kääpiöplaneetaksi. Ratkaisu syntyi sen jälkeen, kun Neptunuksen takaiselta Kuiperin vyöhykkeeltä oli löydetty Plutoon verrattavia kappaleita, kertoo brittilehti The Guardian.
Merkittävin niistä oli Eris. Jos Pluto olisi edelleen hyväksytty planeetaksi, samaa luokitusta olisi ollut vaikea evätä Erikseltä ja mahdollisesti suurelta joukolta muitakin Aurinkokunnan pieniä maailmoja.
IAU päätyi kolmen ehdon määritelmään. Planeetan pitää kiertää Aurinkoa, olla oman painovoimansa vuoksi likimain pyöreä ja hallita painovoimallaan kiertoratansa ympäristöä. Pluto kaatui viimeiseen ehtoon.
Juuri sitä Pluton puolustajat pitävät määritelmän heikkona kohtana.
Keski-Floridan yliopiston Stephen W. Hawking -keskuksen johtaja Philip Metzger kuuluu tutkijoihin, joiden mielestä vuoden 2006 ratkaisu teki planeetan määritelmästä tieteellisesti huonosti käyttökelpoisen.
– Heidän luomaansa planeetan määritelmää ei voi käyttää lainkaan, Metzger sanoo Guardianille.
Ongelma on arvostelijoiden mukaan siinä, että sama taivaankappale voisi olla toisella kiertoradalla planeetta ja toisella ei. Planeettatutkija Alan Stern on huomauttanut, ettei edes Maa välttämättä pystyisi hallitsemaan kiertoratansa ympäristöä, jos se siirrettäisiin yhtä kauas Auringosta kuin Pluto.
Pluto osoittautui luultua oudommaksi maailmaksi
Kiista sai uuden kierroksen vuonna 2015, kun Nasan New Horizons -luotain lensi Pluton ohi.
Luotaimen havainnot paljastivat maailman, joka oli paljon monimutkaisempi kuin aiemmin oli tiedetty. Plutolla on vuoria, jäisiä tasankoja ja merkkejä suhteellisen tuoreesta geologisesta toiminnasta.
Pluton puolustajien mielestä juuri nämä ominaisuudet osoittavat, miksi taivaankappaleita pitäisi luokitella niiden geologian eikä ensisijaisesti kiertoradan perusteella.
Kaikki eivät hyväksy ajatusta.
Tähtitieteilijä Mike Brown, jonka johtama ryhmä löysi Eriksen vuonna 2005, huomauttaa Kuunkin olevan Plutoa suurempi, pyöreä ja geologisesti monimutkainen. Jos kiertorataa ei oteta huomioon, myös Kuu täyttäisi planeetan tunnusmerkit.
Pluton puolustajien mielestä sekään ei välttämättä olisi ongelma. Washington Universityn planeettatutkija Paul Byrne katsoo, että taivaankappale voisi aivan hyvin olla samanaikaisesti sekä kuu että planeetta.
Laajempi määritelmä voisi nostaa planeettojen määrän nykyisestä kahdeksasta jopa satoihin.
Uutta äänestystä ei enää edes haluta
Pluton asemaa koskeva kiista on vuosien mittaan muuttunut myös kiistaksi siitä, kuinka vuoden 2006 päätös tehtiin.
Osa Pluton puolustajista katsoo IAU:n äänestysmenettelyn olleen puutteellinen ja väittää määritelmän rakennetun käytännössä niin, että Pluto saatiin rajattua planeettojen ulkopuolelle. Brown kiistää tämän ja katsoo arvostelun johtuvan ennen kaikkea tyytymättömyydestä äänestyksen tulokseen.
Metzger ei enää edes pidä uutta äänestystä parhaana ratkaisuna. Hänen mukaansa osapuolet ovat 20 vuodessa juuttuneet asemiinsa niin vahvasti, ettei uusi äänestys välttämättä veisi tiedettä eteenpäin.
Hän haluaisi sen sijaan, että vuoden 2006 päätös tunnustettaisiin virheeksi ja planeettojen luokittelussa palattaisiin hänen mukaansa tieteellisesti käyttökelpoisempaan tapaan.
Virallisesti mikään ei silti ole muuttunut. Aurinkokunnassa on edelleen kahdeksan planeettaa, ja Pluto pysyy kääpiöplaneettana.