Maapallo ei ehkä päädykään Auringon nielaisemaksi, vaikka tätä on pitkään pidetty planeettamme lopullisena kohtalona. Uuden tutkimuksen mukaan Maa saattaa karata kuolevan Auringon otteesta ja siirtyä nykyistä kauemmas tähdestään, kertoo Phys.org-sivusto.
Asia ei ole ajankohtainen ihmiskunnan kannalta. Auringon kehityksen seuraava ratkaiseva vaihe koittaa vasta noin viiden miljardin vuoden kuluttua, jolloin elämä maapallolla on nykykäsityksen mukaan kadonnut jo kauan aiemmin.
Kun Aurinko on käyttänyt loppuun kaiken vedyn, se laajenee ensin punaiseksi jättiläiseksi ja myöhemmin niin sanotuksi AGB-tähdeksi, kun myös helium alkaa ehtyä.
Tähän asti tutkijat ovat yleensä arvioineet, että laajeneva Aurinko nielaisee Maan. Uusi mallinnus kuitenkin viittaa siihen, että lopputulos saattaa olla toinen.
Tutkimuksen pääkirjoittajan, Leuvenin yliopiston astrofyysikon Mats Esseldeursin, mukaan Maan kohtalo riippuu kahden vastakkaisen vaikutuksen tasapainosta. Kun Aurinko laajenee, sen painovoimavaikutus pyrkii vetämään Maata lähemmäs. Samaan aikaan ikääntyvä tähti menettää suuren määrän massastaan avaruuteen purkautuvan tähtituulen mukana, mikä työntää Maata kauemmas.
Auringon painovoiman aiheuttamien seurausten vaikutusten mallintaminen ei ole yksinkertaista. Aiempien mallinnusten mukaan on näyttänyt siltä, että Maa ei siirry kauemmalle kiertoradalle.
Tutkimuksen mukaan myös Mars välttyisi putoamasta kuolevaan Aurinkoon. Sisemmät planeetat eivät sen sijaan pelastu. Merkurius ja Venus joutuvat mallinnuksen perusteella väistämättä laajenevan Auringon nielemiksi.
Auringon kehitys ei pääty jättiläisvaiheeseen. Lopulta tähti menettää ulkokerroksiaan ja jäljelle jää erittäin tiheä valkoinen kääpiö. Se ei enää kykene ylläpitämään fuusioreaktioita, vaan himmenee ja jäähtyy hitaasti miljardien vuosien aikana.