Euroopan parlamentin budjetti-, sisämarkkina- ja teollisuusvaliokunnissa vaikuttava europarlamentaarikko, VTT Aura Salla (kok.) esittää, että vähintään kymmenen prosenttia Euroopan unionin tulevasta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034 pitää käyttää puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen.
Euroopan komissio valmistelee tällä hetkellä esitystään rahoituskehykseksi. Sen on määrä julkaista esityksensä heinäkuussa 2025, jonka jälkeen neuvottelut parlamentin ja neuvoston kanssa alkavat.
– Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa osoitti Euroopalle, että myös EU:n budjetti tulee päivittää tämän päivän uhkien varalle. EU-budjetista tulee varata noin kymmenen prosenttia puolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen, erityisesti puolustusteollisuuden ja suorituskykyjen kehittämiseen sekä tutkimukseen.
– Suorista EU-tuista on siirryttävä yhä enemmän lainatakauksiin ja rahoitusinstrumentteihin, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja huippuosaamiseen. EU-rahoitusinstrumentteja on myös yksinkertaistettava ja määrää vähennettävä, hän lisää.
EU:n talousarvio 2021–2027 yhdessä viime kaudella erikseen päätetyn elpymisvälineen kanssa on noin kaksi biljoonaa euroa. Merkittävimmät menoerät ovat maatalous ja koheesio sekä tällä budjettikaudella priorisoidut sisämarkkinat, innovaatiot ja digitalous.
– Euroopan unionin budjetti on rakennettu maatalous- ja aluetukien pohjalle. Tämä malli on auttamattomasti vanhentunut. EU-budjetin tulee keskittyä asioihin, joita on järkevä tehdä yhdessä EU-tasolla. Näitä ovat turvallisuus, ilmastokriisiin vastaaminen sekä tutkimus- ja tuotekehitys, Salla katsoo.
Hänen mielestään maataloustuet pitäisi kansallistaa.
– Maatalouden sisämarkkina saadaan toimimaan yhteisillä standardeilla. Koheesio- ja rakennerahoista tulee leikata merkittävästi sekä kohdentaa ne uudella tavalla tuottaviin ja turvallisuutta vahvistaviin kohteisiin. Tämä on välttämätöntä myös EU:n laajentumisen myötä, Salla toteaa.
Suurin osa EU-tuloista tulee jäsenmaiden kansallisista budjeteista. EU:n omat varat koostuvat tällä hetkellä lähinnä EU:n ulkopuolelta tulevista tullimaksuista, jonka lisäksi pieniä virtoja tulee esimerkiksi haittaveroista, kuten kierrättämättömästä muovista.
– EU:n omia varoja tulee kehittää tulevalla kaudella. Esitetty digivero ei tule toteutumaan OECD-tasolla. Digivero tulee ottaa käsittelyyn EU:ssa. Olennaista on varmistaa, että liikevaihtoon perustuva malli on tasapuolinen kaikille. Päästökauppa on toinen tulonlähde EU:lle, jota voidaan laajentaa. Päästö- ja haittaverojen ongelma pitkällä aikavälillä kuitenkin on, että tavoitteena on tehdä ne tarpeettomiksi, Salla toteaa.