Kokoomuksen kansanedustaja Aura Salla arvostelee viime vuonna voimaan tullutta EU:n digimarkkina-asetusta, jonka tarkoituksena on puuttua alustatalouden jättien kilpailua vääristäviin käytäntöihin. Sallan mukaan lainsäädäntö laahaa auttamattomasti perässä, ja nykyinen vaikeuttaa ennen kaikkia eurooppalaisten yritysten toimintaa.
– Meidän tulee lisätä merkittävästi digisääntelyä tekevien virkamiesten ja politiikkojen osaamista uusien teknologioiden toiminnasta. Yhdysvaltalaiset teknologiajätit ovat vuosien etumatkalla kehitystyössään siitä, mitä me näemme verkossa tällä hetkellä. Lainsäädäntö laahaa auttamattomasti perässä, Salla arvostelee tiedotteessaan.
– Näillä yrityksillä on myös mahdollisuus muuttaa toimintojaan vastaamaan lainsäädännön vaatimuksia EU:ssa ilman merkittävää haittaa liiketoiminnalleen. Eniten näistä muutoksista kärsivät kuluttajat ja palveluita käyttävät yritykset.
Digimarkkina-asetus määrittää lainsääädännöllisesti uuden, ”portinvartijayrityksen” kategorian, johon kuuluviin yrityksiin kohdistuu erityisiä kieltoja ja velvoitteita. Kyseiseen kategoriaan kuuluvat yritykset ovat EU-komission nimeämiä, ja hallinnoivat digitaalisilla markkinoilla yhtä tai useampaa keskeistä palvelua, tai ns. ”ydinpalvelua.” Näihin kuuluvat muun muassa sovelluskaupat, markkinapaikat, hakukoneet, käyttöjärjestelmät, pilvipalvelut sekä pikaviestipalvelut.
Asetuksen piiriin kuuluvat vain vähintään kolmessa EU-maassa ydinpalveluita tarjoavat yritykset, joiden liikevaihto on ollut yli 7,5 miljardia euroa viimeisen kolmen edeltävän vuoden aikana tai joiden markkina-arvo on vähintään 75 miljardia euroa, ja joilla on 45 miljoonaa loppukäyttäjää kuukaudessa ja vähintään 10 000 yrityskäyttäjää EU:n alueella.
Asetus asettaa digimarkkinoilla keskeisessä asemassa toimiville yrityksille useita eri velvoitteita, vaatien niitä esimerkiksi mahdollistamaan kolmansien osapuolien ohjelmistosovellusten tai sovelluskauppojen asentaminen ja tehokas käyttö järjestelmissään sekä varmistamaan eri pikaviestintäpalveluiden perustoimintojen yhteensopivuus.
Sallan mukaan asetus ei kuitenkaan rajoita merkittävästi monikansallisten teknologiajättien toimintaa, vaan iske sen sijaan etenkin eurooppalaisten yritysten kasvumahdollisuuksiin sekä kuluttajien arkeen.
– Näille yhdysvaltalaisille portinvartijayrityksille EU ei ole ensisijainen, eikä välttämättä edes toissijainen markkina. Ne pystyvät tarjoamaan valikoituja toimintoja ja palveluita Euroopassa, jotka palvelevat parhaiten näiden yritysten tuottavuutta. Suurin ongelma tästä sääntelystä muodostuu eurooppalaisille yrityksille, jotka yrittävät nousta digijättien sarjaan omalla kotimarkkinallaan ja heitä koskevat samat vaatimukset. Yksityisyyden suojan ja henkilökohtaisen datan turvaaminen tulee olla jatkossakin EU:n digimarkkinaa koskevan lainsäädännön lähtökohtia.
– Teknologiainnovaatiot vaativat kuitenkin merkittävästi dataa ja riskinottoa, mitä Euroopan tulee sallia järkevässä määrin yrityksilleen. Muuten pysymme väistämättä tilanteessa, että Euroopassa voi kyllä syntyä digitaalisia innovaatioita ja yrityksiä, mutta ne eivät tule kasvamaan täällä jättien sarjaan, Salla sanoo.
Digimarkkina-asetuksen viimeinen täytäntöönpanopäivä oli 7.3.2024. Tähän mennessä portinvartijayrityksiksi määriteltyjen yritysten tuli osoittaa komissiolle, miten ne sitoutuvat reiluun kilpailuun EU:n sisämarkkinoilla.
