Aung San Suu Kyin mennessä maansa Tokion lähetystöön häntä vastassa oli suurilukuinen joukko Myanmarista tulleita mielenosoittajia sekä heidän japanilaisia ja ulkomaalaisia tukijoitaan.
Mielenosoittajat sanoivat Rakhinen osavaltion rohingyoihin kohdistuneiden murhien ja yli 700[nbsp]000 ihmisen pakolasiongelman johtuvan Aung San Suu Kyin käskystä armeijalle. Käskyn mukaan Myanmarin armeijan tuli tuhota Rakhinessa toimiva Arakan Army -sissiliike.
Kun Myanmarin johtavat kenraalit ovat kansainvälisen yhteisön silmissä joutuneet rohingyoihin kohdistuneista toimistaan yhä ahtaammalle, ovat he aiemmin tänä vuonna kertoneet julkisuuteen, että heidän toimintansa johtuu Suu Kyin käskystä.
Tokion mielenosoittajat sanoivat tarkoituksenaan olevan osoittaa maailmalle, että sissiryhmään kohdistuneita syytöksiä tekosyynä käyttäen Myanmarin hallitus ja armeija ovat taas pidättäneet ja pahoinpidelleet satoja ihmisiä ja estäneet humanitaarisen avun kuljetukset Rakhinen sisäisille pakolaisille.
Mielenosoittajat vaativat Rakhinen rohingya -väestölle autonomiaa, humanitaarisen avun vapauttamista, internetin sulkujen lopettamista ja tohtori Aye Maungin sekä muiden poliittisten vankien vapauttamista.
Mielenosoituksia rohingyojen sorron lopettamiseksi on tänä vuonna järjestetty useissa maissa kuten Indonesiassa, Australiassa ja Malesiassa. Myös Euroopassa on ollut pienimuotoisia mielenilmaisuja maissa, joissa Myanmarilla on lähetystö.
Valtaosa paenneista rohingyoista on Bangladeshissa, jossa maan hallitus ilmoitti sijoittavansa 100[nbsp]000 pakolaista Bengalin lahdella olevalle Bhasan Charin saarelle vähentääkseen painetta Cox Bazarin suurella pakolaisleirillä. Siirrot on tarkoitus aloittaa marraskuussa ja Bangladeshin mukaan rohingyat ovat hyväksyneet suunnitelman.
Osa paikallisten ihmisoikeusryhmien tukemista pakolaisista sanoo kuitenkin vastustavansa siirtoa, koska hirmumyrskyt ovat useaan otteeseen Bhasan Charia ruhjoneet.
Bangladeshin viranomaiset taas sanovat, että he ovat rakentaneet saarelle isoja penkereitä myrskyjä torjumaan ja muutenkin parantaneet elonolosuhteita siellä.
New Yorkissa pitämässään infotilaisuudessa YK:n Myanmarissa vieraillut tutkintaryhmä syytti puheenjohtajansa Marzuki Darusmanin suulla Myanmarin hallitusta jatkuvasta haluttomuudesta lopettaa Rakhinen väkivaltaiset konfliktit.
YK:n Myanmarin erityisraportoijaksi nimittämä Yanghee Lee sanoi Myanmarin armeijan omistavan Rakhinessa ja muualla maassa suuria jadekaivoksia ja arveli tämän muodostavan yhden keskeisen syyn murhiin ja väkivaltaisuuksiin.
Jadea käytetään koruihin ja aseiden valmistukseen. Myanmar tuottaa 90 prosenttia maailmalla käytettävästä jadesta. Iso osa tuotannosta menee Kiinaan.