Näin toimien tiettyjen suoliston bakteerien määrä kasvaa, jolloin myös niiden tuottamien lyhytketjuista rasvahappojen, butyraattien määrä kasvaa. Butyraatit saattavat lievittää atooppisen ihottuman oireita, kertoo tuore väitöskirja.
Lotta Nylund todensi yhteyden Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Jo aiemmin on arvioitu, että vähentynyt mikrobialtistus on tärkeä allergisille ja muille kroonisille tulehduksellisille sairauksille altistava riskitekijä.
Poikkeava suolistomikrobisto on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua esimerkiksi atooppiseen ihottumaan.
– Aiemmin saadut tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Tiettyjä mikrobiston komponentteja, jotka toimisivat joko atopialta suojaavina tai sille altistavina tekijöinä, ei ole aikaisemmin pystytty tunnistamaan. Väitöstyöni tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siihen, mitkä mikrobiryhmät saattaisivat toimia näiltä sairauksilta suojaavina tai toisaalta niiden kehittymiselle altistavina tekijöinä, Nylund toteaa väitöstiedotteessaan.
Hän havaitsi kuuden kuukauden ikäisillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla eroja oireiden vakavuuden ja suoliston bakteeriston välillä. Niillä atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla, joilla bakteeristo oli monimuotoisempi ja butyraattia tuottavien bakteerien määrän korkeampi, ihottumaoireet olivat lievempiä.
– Vaikeampaa atooppista ihottumaa sairastavilla lapsilla spesifisen butyraattia tuottavan bakteeriryhmän suhteellisen määrän lisääntyminen oli myös yhteydessä sairauden oireiden lievittymiseen kolmen kuukauden seurantajakson aikana, Nylund sanoo.
Butyraattia tuottavien bakteereiden kasvua ja suolistomikrobiston monimuotoisuutta voidaan Nylundin mukaan tukea esimerkiksi varmistamalla riittävä ravintokuidun saanti ja välttämällä turhia antibioottikuureja.
– Allergiset sairaudet ovat viime aikoina yleistyneet nopeasti etenkin länsimaisissa hyvinvointivaltioissa. Varhaislapsuuden aikainen altistus mikrobeille on merkittävä tekijä muun muassa immuunijärjestelmän muodostumiselle ja kehittymiselle. Suolistomikrobeilla on myös useita muita ihmisen terveyden kannalta olennaisia tehtäviä, kuten erilaisten bioaktiivisten yhdisteiden tuottaminen ja suolen epiteelin toiminnan sääteleminen, Nylund sanoo.
Lapsen suolistomikrobisto kehittyy vaiheittain
Nylund määritteli tutkimuksessaan fylogeneettisen mikrosiruanalyysin avulla äidin suolistomikrobiston ja yhteisen elinympäristön vaikutuksen lapsen suolistomikrobiston kehittymiseen varhaislapsuudessa.
– Tulokset osoittavat, että lasten suolistomikrobiston kehittyminen on vaiheittainen prosessi, jossa tietyt bakteeriryhmät saavuttavat aikuisenkaltaisen tason aiemmin kuin muut bakteeriryhmät. Imeväisiässä lapsen suolistomikrobisto on hyvin yksinkertainen, ja bakteerilajien monimuotoisuus kasvaa voimakkaasti kun vierotus äidinmaidosta aloitetaan, Nylund kertoo.
Kolmeen ikävuoteen mennessä lapsen suolistomikrobiston lajikoostumus on melko ”aikuismainen” ja hyvin samankaltainen kuin äidillä.
– Mikrobiston kehittyminen kuitenkin jatkuu, sillä sen monimuotoisuus, diversiteetti, on tässä iässä vielä merkittävästi alhaisempi kuin aikuisilla, Nylund sanoo.
Hän osoitti myös, että mikrobisolujen mekaaninen hajottaminen on kriittisin vaihe ulostenäytteistä onnistuneesti tehdyssä DNA-eristyksessä.
Tähän havaintoon perustuen Nylund kehitti tehokkaan, puoliautomatisoidun DNA-eristysprosessin, jota voidaan hyödyntää korkean suoritustehon menetelmissä, kuten esimerkiksi tutkimussarjassa käytetyssä fylogeneettisessä mikrosiruanalyysissä.
FM Lotta Nylundin väitöskirja Early life intestinal microbiota in health and in atopic eczema tarkastetaan tiistaina 5. toukokuuta Turun yliopistossa.