Pellervon taloustutkimus PTT:n alueellisen asuntomarkkinaennusteen mukaan epävarmuus markkinoilla on kuitenkin suurta, sillä sitä lisäävät korkojen nousupaine, geopoliittinen jännite ja epätietoisuus siitä, miten muuttoliike palautuu pandemiasta.
– Tänä vuonna korkojen nousun vaikutus asuntomarkkinoihin on vielä vähäinen. Korot tulevat jatkossa kuitenkin nousemaan selvästi, joten asunnonostajan on syytä tarkkaan miettiä, miten oma talous kestää kasvavat korkomenot, sanoo PTT:n ekonomisti Veera Holappa tiedotteessa.
Asuntomarkkinaennusteessa tarkastellaan vanhojen osakehuoneistojen hintojen, vapaarahoitteisten vuokrasopimuksien sekä ARA-vuokrien kehitystä koko maan tasolla sekä suurimmissa kaupungeissa. Tänä vuonna ennusteessa tarkastellaan lisäksi asuntomarkkinoiden koko 2020-luvun näkymiin vaikuttavia tekijöitä kuten väestönmuutosta.
Ennusteen mukaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat nousevat tänä vuonna 2,5 prosenttia, kun viime vuonna nousua oli pandemian siivittämänä 4,0 prosenttia. Vuokrat vapaarahoitteisissa asunnoissa nousevat 1,3 prosenttia, kun viime vuonna nousua oli 0,8 prosenttia. ARA-vuokrat jatkavat maltillista 0,9 prosentin nousua.
Alueelliset erot ovat suuria. Helsingissä ja Tampereella asuntojen hintojen nousu on ennusteen mukaan 3,5 prosenttia, kun taas monissa muissa kaupungeissa hintakehitys on selvästi tätä vaatimattomampaa.
Etätyö ja mieltymysten muutokset muokkaavat asuntomarkkinoita
Epävarmuustekijöitä on runsaasti, kun asuntomarkkinoilla siirrytään pandemian jälkeiseen aikaan. Korkojen nousun ohella yksi kysymysmerkki on Euroopan kireä geopoliittinen tilanne.
– Nykyinen jännite ei vielä asuntomarkkinoilla näy. Mutta jos Ukrainassa syttyisi avoin konflikti ja se vaikuttaisi talouteen laajemmin, se todennäköisesti lisäisi kotitalouksien varovaisuutta ja lykkäisi asunnonostopäätöksiä. Seurauksia on todella vaikea ennakoida, koska suoraa vertailukohtaa ei oikeastaan ole, sanoo Holappa.
PTT:n mukaan yleisesti Suomen asuntomarkkinoiden tilanne 2020-luvulla näyttää varsin vakaalta, sillä esimerkiksi hintakuplaa ei meillä ole. Korona-aika on tosin tuonut useita muutoksia: etätyöskentely on lisääntynyt, työssäkäyntialueet ovat laajentuneet ja asuntojen kysyntä on suuntautunut keskusta-alueiden ulkopuolelle. Moni haluaa esimerkiksi asunnoltaan tilaa omalle työpisteelle.
Toisaalta erilaiset yhteisölliset työtilat todennäköisesti yleistyvät kaupungeissa, joissa hintataso on monelle lisähuoneen hankinnan este.
– Korona-aika on osoittanut, että ihmisten asumismieltymykset muuttuvat. Siksi olisi tärkeää, että rakennettavista asunnoista tehtäisiin muunneltavia ja yhdisteltäviä, jolloin ne voisivat vastata tuleviinkin tarpeisiin, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.