– Harmillisen moni asuntosijoittaja jättää vaikutusmahdollisuutensa hyödyntämättä ja näin laiminlyö varallisuutensa hoidon, toteaa Suomen Vuokranantajien vs. toiminnanjohtaja Elina Aalto.
Hän harmittelee sitä, että moni sijoittaja ei osallistu sijoitusasuntonsa yhtiökokouksiin puhumattakaan hakeutumisesta taloyhtiön hallitukseen.
Yhtiökokous päättää muun muassa korjaushankkeisiin ryhtymisestä ja niiden rahoituksesta. Monissa taloyhtiöissä isoja korjaushankkeita varten perityt vastikkeet rahastoidaan automaattisesti, mikä ei palvele vuokranantajaa.
– Usein rahastointiin päädytään ilman vaihtoehtoihin perehtymistä. Asuntosijoittajan kannalta osakkaiden maksusuorituksien tulouttaminen on rahastointia parempi vaihtoehto, koska vuokranantajan vähennysoikeus riippuu siitä, miten taloyhtiö käsittelee vastikkeet kirjanpidossaan, Aalto sanoo.
Hän muistuttaa, että kaikki vuokranantajan yhtiölle maksamat vastikkeet ja maksut nimestä ja suuruudesta riippumatta ovat vähennyskelpoisia, mikäli suoritukset tuloutetaan eli näytetään yhtiön tuloslaskelmassa.
Yhtiölle maksettavia vastikkeita ja maksuja ovat muun muassa hoito‐, rahoitus‐, pääoma‐ ja korjausvastikkeet sekä hanke‐ ja lainaosuudet, vesi‐, autopaikka‐, pesutupa‐ ja saunamaksut.
– Jos maksusuoritukset rahastoidaan, ei vuokranantaja pysty tekemään näiden osalta verovähennystä, Aalto sanoo.
Remonttien yhteydessä on hänen mukaansa syytä vaatia, että teknisen hankesuunnittelun yhteydessä tehdään myös taloudellinen hankesuunnittelu.
– Asuntosijoittajan ei kannata suostua rahan keräämiseen hamassa tulevaisuudessa siintäviä remontteja varten. Pääoma ei tuota, kun sitä makuutetaan taloyhtiön tilillä, Aalto muistuttaa.