Danske Bank ennustaa, että asuntojen hinnat kääntyvät tänä vuonna 2,5 prosentin kasvuun. Ensi vuodelle pankki ennustaa, että asuntojen hinnat nousevat 3,0 prosenttia. Vielä vuonna 2024 asuntojen hinnat halpenivat 3,3 prosenttia.
Aiemmin pankki ennusti, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 4,0 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Ennustemuutokseen vaikuttavat lähinnä Suomen talouden ennustettua heikompi kehitys ja matala kuluttajien luottamus.
– Asuntomarkkina on elpynyt verrattuna viime vuoden alkuun, vaikka kauppa käy yhä keskimääräistä hitaammin. Asuntokaupan vilkastuessa asuntojen runsas tarjonta hillitsee toistaiseksi hintojen nousua. Huoli työllisyydestä jarruttaa vielä monien ostoaikeita, mutta olosuhteet asuntokaupan vilkastumiselle paranevat talouden elpyessä ja korkojen laskiessa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki tiedotteessa.
Nykyisessä asuntomarkkinassa voittajia ovat ensiasunnon ostajat, jotka voivat ostaa ensimmäisen oman kodin aiempia vuosia halvemmalla. Matalammat hinnat kompensoivat myös sitä, että ensiasunnon ostajat ovat maksaneet asuntokaupoistaan varainsiirtoveron viime vuoden alusta alkaen.
Danske Bank ennustaa, että Euroopan keskuspankki (EKP) jatkaa koronlaskujaan, ja ohjauskorko laskee 1,5 prosenttiin loppuvuonna.
– Ennusteen toteutuminen tarkoittaisi, että vuoden euribor painuisi noin kahteen prosenttiin ja mahdollisesti allekin jo kesällä. Tällöin vuoden euribor olisi noin kahden prosentin tasolla. Varovaisemmassakin skenaariossa korot laskisivat nykytasolta vielä hiukan, sanoo Kuoppamäki.
Korkojen laskun myötä yhä useamman velallisen maksuerä pienenee korontarkistuspäivänä. Asuntovelallisen lisäksi tämä koskee myös heitä, joiden asunto-osakkeisiin kohdistuu taloyhtiölainaa.
Vaisu kysyntä sekä kohonneet rakennuskustannukset ja korkotaso sysäsivät asuntorakentamisen huomattavaan matalasuhdanteeseen, joka on yksi keskeisistä syistä bruttokansantuotteen laskun taustalla vuosina 2023–2024.
– Myymättömien uusien asuntojen varanto on noussut tilapäisesti, mikä on painanut hintatasoa ja vähentänyt kannusteita lisärakentamiseen. Suomen väestö kuitenkin kasvaa edelleen ja kasvukeskuksiin tarvitaan lisää asuntoja, joten vähäinen rakentaminen johtaa ajan kanssa asuntopulaan, sanoo Kuoppamäki.
Patoutuneen kysynnän purkautuminen lisää uudistuotannon tarvetta, ja uusien aloitusten määrä näyttää syksyllä 2024 jo piristyneen. Kysynnän vilkastuminen ja korkojen lasku lisäävät kannusteita rakentamiseen, mutta lupahakemuksiin ja muihin rakentamisen prosesseihin kuluvan ajan vuoksi asuntotuotanto vilkastuu merkittävästi kuitenkin vasta vuoden 2025 loppua kohti.
– Rakentamisen elpyminen on toki ehdollista koko talouden ja työllisyyden elpymiselle, Kuoppamäki lisää.
